Metsällä Moskussa hirvenpyynnissä
Tukkikaupoista irtosi sen verran paalua, että saatoimma lähtiä hirvenpyynthin pitemmäksi aikaa. Mie oli Tanhuan Sulon kanssa sopinu majapaikasta. Sulo asui Moskussa, keskellä mahtavaa Sompion erämaata.
Kotipuolessa Syväjärvellä met Lassin ja Pentin kanssa pakkasimma pösön ja lähimmä köröttelemään kirkon kautta Tanhuaan, aina Moskuun saakka.
Moskussa majaili Sulon lisäksi Keiski Huugo, entinen rajamies, joka vain päivät pitkät loikoili peskassa, tuijotti kattoon ja poltteli vihreää norttia. Saattoi mennä neljäkin päivää, ettei hän sanonut mithän.
Välillä noen peittämä Pärrä hylkäsi pirrikotansa ja saapui Moskuun leipomhan leipää ja pullaa. Omalaatuinen persoona oli myös Leinon Topi, joka haaveili uudistilasta syvällä kiveliössä. Tunsimma olevamme heti kotonamme näijen veijarien joukossa.
Viikon verran koluttiin Sompion kairoja. Silloin ei ollut nykyisenlaisia teitä tai koirien radiopantoja. Mettämies joutui kävelemään päivät pääksytysten. Hirveä pyydettiin naakimalla lumen aikhan.
Moskuun saapui muitakin hirvimiehiä ja kaikki pysyivät omalla tahollaan. Tilanteitakin oli, mutta kun mettä ei ollut antamassa, silloin ei myöskään otettu. Viikkokauet kärvisteltiin pökkiötulilla, ryynättiin pitkin aarniomettiä, ojankorpia ja aavoja.
Sitten eräänä päivänä alkoi tapahtua. Met olimma Pentin kanssa kahestaan liikenteessä. Melko lähellä Moskua huomasimma lumessa kauhiat sujenjäljet. Sujet oli ajattaneet hirviä pitkin poikin.
Met lähimmä jäljestämään. Jälet kulki poroaijan laitaa. Kuljimma aikamme kunnes pysähyimme kahvinkeittoon. Silloin alkoi jostakin kuulua kolmesatasen okkelin pärinää.
Lokkalaiset poromiehet pöllyyttivät susia kelkoillaan. Eikä mennyt kauaa, kun puijen lomasta säntäsi kolme hirveä kiitolaukkaa päät alas painettuna.
Mie nappasin armeijan pystykorvan, joka oli ollut pökkilöä vasten nojallaan, ja annoin tulta hirviä kohti. Se oli puhas riistalaukaus; hirvi heitti ylikuppuraa ja tuuskahti turvalleen. Kaks muuta hirveä pölisti karkhun.
Mie tuumasin Pentille, että nyt saatiin porukalle eväshirvi. Se alkoi valmistella tappajaiskahvia. Mie kävin nylkemään hirveä. Puukko pyöri käjessä siihen malliin, että kun Pentillä oli kahvi valmis, hirvi oli nyljetty.
Seuraavaksi piti miettiä, miten saisimma hirven Moskuun. Se oli raavas uros, kahdeksan piikkiä puolillaan. Piti lähtiä hakemaan kelkka Moskusta, mutta vähän arvelutti jättää hirvi hukkien armolle.
Pentti tiesi keinon pitää sujet loitolla. Vuolimma kepistä korpinristiä ja asetimma net lihojen päälle. Teräksen haju tarttui puuhun ja petoeläin vieroksui hajua niin, ettei kajonnut, vaikka punainen liha houkutti sitä.
Moskuun ei palattu tyhjin käsin. Talon isäntä palkittiin kielellä ja maksalla, joita alettiin kypsentää välittömästi. Sulo alkoi lämmittää saunaa ja met lähimmä Pentin kanssa hakemaan lihoja.Lumessa ei näkynyt tuoreita sujenjälkijä, lokkalaiset oli ajaneet net loitolle.
Saalis saatiin kyytille ja hämärän rajalla palasimma Moskuun. Saunan piippu savusi ja Pärrä oli lähteny koastaan saunomaan.
Tunnelma oli korkealla. Hirvi riippui Moskun aitassa ja tupa oli täynnä mettämiehiä, jotka maiskuttivat Sulon valmistamaa käristystä hyvällä ruokahalulla.
Sinä iltana jokainen sai syödäkseen, ja seuraavana aamuna pösö pakattiin ja kotimatkalle lähdettiin kiitollisin mielin.
Juha-Pekka Pöyliö
Oulu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
