Norjalaisdokumentin mukaan lähes uusia sähköautoja romutetaan, koska korjaaminen maksaa liikaa – asiantuntija: ”Ajatus ei istu kiertotalousajatukseen”
Norjalainen Jätesokki-sarja herättelee miettimään, kuinka paljon hylkäämme käyttökelpoista tavaraa. Sarjan avausjaksossa kummastellaan, miksi lähes ehjät ja uudet sähköautot päätyvät romuttamoon.
Päätyykö vanhojen romujen sekaan myös tuliteriä sähköautoja? Dokumentissa yritetään selvittää, kuinka sähköautojen korjauskuluja saataisiin alemmas. Kuvituskuva. Kuva: Pixabay”Hankkia vai ei”, miettii moni tällä hetkellä. Sähköautobuumi käy kierroksilla, ja polttomoottoreista halutaan niin kipeästi eroon, että valtiokin tukisi sähköauton hankintaa rahallisesti.
Ylellä nähtävän Jätesokki -sarjan avausjakso antaa sähköauton hankitaa pohtivalle lisää päänvaivaa: norjalaisen romuttamon pihalla seisoo rivissä ”lähes ehjiä” sähköautoja odottamassa romuttamista.
Ohjelman mukaan kolhittujen autojen korjaaminen on niin kallista, että vakuutusyhtiön on järkevämpää lunastaa ja romututtaa autot. Valmistajat ja merkkihuollot eivät salli halvempien, käytettyjen varaosien käyttöä korjauksessa.
Syntyy kuva luonnonvarojen haaskaamisesta. Onko sähköautoilun ympärille ripustetun vihreän verhon tausta tahriutunut?
”Ajatus siitä, että käyttökelpoisia autoja romutettaisiin, ei istu nykyiseen kiertotalousajatukseen.”
Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta tunnistaa ihmisten ristiriitaiset tunteet, kun he pohtivat sähköauton hankintaa.
”Tällä hetkellä hankinta kiinnostaa kovasti, mutta epäluuloja ja epätietoisuutta on vielä paljon.”
Kalenoja taustoittaa, että Norjassa ollaan 6–7 vuotta edellä Suomea sähköautosiirtymässä. Suomen 120 000 sähköautosta vain noin 30 000 on täyssähköautoja.
Vaikka sähköautotekniikka ja niiden korjaus ja huolto eivät olekaan vielä kehittyneet huippuunsa, Kalenoja antaa sokkihoitoa ohjelman tuottamaan sätkyyn.
Hän ei ole Suomessa törmännyt moiseen sähköautojen romuttamisilmiöön.
”Ajatus siitä, että käyttökelpoisia autoja romutettaisiin, ei istu nykyiseen kiertotalousajatukseen.”
Kallein yksittäinen osa sähköautossa on suurjänniteakku. Kalenojan mukaan akun fyysinen vaurioituminen voisi olla syy, miksi auton korjaaminen ei olisi kannattavaa.
Ohjelmassa kummastellaankin sitä, miksi merkkihuolto ei suostu asentamaan vain kolmanneksen uuden hinnasta maksavaa käytettyä akkua autoon, joka muuten olisi käyttökuntoinen.
Kalenoja kertoo, että merkkihuoltoja sitovat valmistajien ohjeet, jotka edellyttävät usein uusien osien käyttöä esimerkiksi takuun, varaosilta vaadittavien ominaisuuksien ja sähköturvallisuuden vuoksi.
Toisaalta akkuteknologia ja akkujen kierrätys kehittyvät hurjaa vauhtia, kertoo Kalenoja. Raaka-ainepula sekä alati kiihtyvä sähköistyminen ovat lisänneet valmistajienkin intressiä akkujen korjaamiseen ja kierrätykseen.
Valmistajien on käytettävä saatavilla olevat uudet akut uusiin autoihin, joten varaosa-akkujen kierrättäminen on eduksi myös heille. Yksittäisten akkukennojen vaihtaminen tulee lähivuosina mahdolliseksi, joten koko akkua ei välttämättä tarvitse enää uusia.
Romutettavan sähköauton lopullinen kohtalo ei ole pikkuruinen paali. Kalenojan mukaan romutettavasta autosta kierrätetään kaikki mahdollinen, jopa 95 prosenttia.
Tuskin Norjassakaan kierrätysmateriaaleja jätetään juuri käyttämättä – akkujen arvomineraaleista puhumattakaan. Kenties ohjelman jaksossa vedetäänkin mutkia hieman suoraksi.
Ohjelman teema on kuitenkin tärkeä, sillä astuttaessa uuteen aikakauteen on mietittävä myös kolikon kääntöpuolta keskusteltava siitä, mitä voisi tehdä paremmin. Sarjan muut jaksot käsittelevät aiheita pikamuodista elektroniikkaan – aikamme ilmiöitä ja niiden lieveilmiöitä.
YLE Teema & Fem maanantai klo 19.00,
tiistai klo 10.30
ja torstai klo 8.00
sekä Yle Areena -palvelu
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
