Nais- ja miesparien kirkkohäät voisivat johtaa vuosien oikeusruljanssiin

Suomen yhdeksän tuomiokapitulia joutuvat ratkomaan, miten kirkko toimii pappien kanssa, jos nämä vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Asiantuntijat ennakoivat, että päätöksistä tehdään valituksia hallinto-oikeuksiin. Kuva: LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Periaatteessa asia on selvä. Kirkko vihkii avioliittoon vain miehiä ja naisia. Näin myös maaliskuun alun jälkeen, jolloin voimaan astuu tasa-arvoinen avioliittolaki. Selvästä asiasta voi silti pahimmillaan poikia oikeusjuttujen ruljanssi. Näin:

Pappi vihkii nais- tai miesparin avioon. Tämän jälkeen pappeja valvova tuomiokapituli ottaa asian käsittelyyn, koska pappi on rikkonut virkavelvollisuuttaan ja jättänyt noudattamatta piispainkokouksen ohjeistusta. Sen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.

Tuomiokapituleita on yhdeksän ja jokainen ratkaisee tapaukset itsenäisesti. Tuomiokapituli voi antaa papille esimerkiksi huomautuksen, varoituksen tai erottaa tämän määräajaksi tai jättää jopa kokonaan rankaisematta. Ennakkotapauksia ei ole, jolloin tuomiokapitulit tulkitsevat pappien toimintaa eri tavoin. Pääperiaate on silti selkeä.

"Jos kirkon järjestystä rikotaan, kapitulin pitää siihen puuttua", sanoo piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Vielä ei kukaan pysty arvioimaan, kuinka moni pappi käytännössä vihkii nais- ja miespareja ja kuinka paljon tuomiokapitulien pöydille tapauksia päätyy. STT:n haastattelemista asiantuntijoista moni pitää tärkeänä, että eri puolilla maata noudatettaisiin yhtenäisiä käytäntöjä, jolloin samasta teosta saisi saman sanktion. He kuitenkin ennakoivat, että osasta tuomiokapitulien ratkaisuja valitetaan hallinto-oikeuksiin.

"Voi olla, että hallinto-oikeuksissa linjataan maallisen oikeuden näkökulmasta näitä ratkaisuja uudelleen. Ei ole hyvä, jos kirkko ei pysty itse tasapuoliseen päätöksentekoon", sanoo Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Matti Salomäki.

Myös Espoon piispa Tapio Luoma näkee edessä vaikeuksia ja arvioi tilannetta kirkon perinteisesti vahvan autonomian kannalta jos ja kun pappien toimintaa aletaan ratkoa hallinto-oikeuksissa.

"Jos oikeus antaisi päätöksensä vastoin kirkon kantaa, merkitsisi se, että valtiovalta määrittelisi kirkon ajatukset."

Hän muistuttaa, että kyse on erittäin merkittävästä perusperiaatteesta.

"Onko kirkolla oikeus määritellä itse, miten se toimii ja toteuttaa omaa tehtäväänsä."

Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro ennustaa, että nais- tai miespareja vihkivät papit voivat olla hallinto-oikeuksissa vahvoilla ja voittaa juttunsa. Hänen mukaansa oikeuden lähtökohtana on perustuslain edellyttämä ihmisoikeuksien yleinen turvaamisvelvollisuus, joka koskee myös kirkkoa. Lavapuro huomauttaa, että perusoikeuksien edistäminen ei lähtökohtaisesti voi olla rangaistavaa ja että nais- ja miesparien vihkiminen nimenomaisesti edistää yhdenvertaisuutta.

"Vihkiminen olisi perustuslain syrjintäkiellon mukainen toimintatapa, joten minun on vaikea nähdä, että rangaistukseen tuomitsemiselle olisi perusteita."

"Vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin pappi rikkoo kirkon sääntöjä, mutta näkisin, että maallinen oikeus ei voi tuomita rangaistukseen siitä, että joku on toiminut perusoikeuksia edistääkseen", Lavapuro pohtii.

Hän pitää hyvin mahdollisena, että viimeisen sanan asiassa sanoo aikanaan korkein hallinto-oikeus.

Lavapuro muistuttaa, että kirkolle ei voida asettaa vihkimisvelvoitetta, sillä uskonnonharjoittamisen vapaus takaa kirkolle mahdollisuuden päättää, keitä se vihkii.