Poikkeusvuosi herätti ihmisten halun auttaa etenkin kotimaassa – Suomessa rahankeräyslupa on yli 500 järjestöllä

Punainen Risti jalkautui joulun alla tekemään Hyvä Joulumieli -keräystä muun muassa Helsingin Rautatientorille. Kuva: Benjamin Suomela

Keväällä monen hyväntekeväisyysjärjestön tulot hiipuivat, kun koronarajoitukset keskeyttivät kadulla, toreilla ja tapahtumissa tehtävän varainhankinnan. Järjestöissä arveltiin, että koronavuonna myös taloudellinen epä­varmuus vähentää lahjoitusten määrää.

Syksyä kohden ihmisten mahdollisuudet ja halu auttaa kuitenkin heräsivät. Esimerkiksi marraskuinen Nenä­päivä poiki ennätyspotin. Nenä­päivä-­konsertin aikana suomalaiset lahjoittivat 300 000 euroa kansalaisjärjestöille. Yhteensä keräys tuotti yli 3,3 miljoonaa euroa.

MT kysyi auttamishalun ja varainhankinnan tilannetta kahdeksasta kansalaisjärjestöstä sekä Vastuullinen lahjoittaminen ry:stä (Vala), joka edustaa liki 70 suomalaista varainhankintajärjestöä.

Valan pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo, että lahjoittajille elokuussa tehdyn kyselyn mukaan hyväntekeväisyyteen osallistuminen on palannut normaaliksi kevään notkahduksen jälkeen. Koronavuonna halutaan auttaa erityisesti oman maan kansalaisia ja läheisiä.

”Itse olen huolissani pienistä ja paikallisista toimijoista. Joulun lähestyessä on peruttu tapahtumia, kuten myyjäisiä ja arpajaisia.”

Suomessa rahankeräyslupa on yli 500 järjestöllä. Yksityiset ihmiset ja yritykset tukevat niiden toimintaa noin 520 miljoonaa eurolla vuodessa poislukien jäsenmaksutuotot. Summasta noin 170 miljoonaa euroa kertyy vastikkeettomista lahjoituksista ja loput erilaisten kannatustuotteiden ostosta.

Tornikosken mukaan suomalaisten hyväntekeväisyyteen käyttämä rahamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa.

Auttamishalu ilmenee muutenkin kuin rahana. Suomen Punaiseen Ristiin on ilmoittautunut tänä vuonna tuhansia vapaaehtoisia. Myös Pelastusarmeijassa on huomattu lähimmäisten auttamisen lisääntyneen. Moni auttaa naapureita ja tarjoaa apua sosiaalisessa mediassa.

Myös Pelastakaa lapsissa on saatu uusia voimia esimerkiksi tukihenkilöiksi ja verkkonuorisotyöhön. Samalla laajentuneen avustustyön organisointi ja koulutus vaativat voimavaroja.

Kirkon Ulkomaanapu on saanut koronan aikana lisää vapaaehtoisia erityisesti Wefoodin hävikkiruokamyymälöihin. Naisten Pankin toiminnassa ei ole varainhankinta­yksikön päällikön Johanna Karjalaisen mukaan näkyvissä vastaavaa kasvua.

Ihmisten hädän keskellä ei ympäristöäkään ole unohdettu. Poikkeusaikoina suomalaiset ovat liikkuneet aktiivisesti luonnossa, mikä on kenties innostanut lahjoittamaan rahaa metsiensuojeluun.

Moni järjestö on tehostanut varainkeräystä, kun kilpailu ihmisten huomiosta on koventunut. Suurten tapahtumien kuten Nenäpäivän malli vetoaa yksityisten lisäksi yrityksiin, jotka mielellään haastavat toisiaan.

Kehitysmaiden viljelijöitä ja metsänomistajia tukevan FFD:n varainkeruu on pienenä erikoisjärjestönä perustunut siihen, että jäsenjärjestöt (MTK ja SLC, Pellervo sekä Pro Agria) vetoavat jäseniinsä.

”Tämä ei nykyaikana riitä, vaan varainkeräyksen pitäisi olla ammattimaista ja keskittyä jatkuvaan toistoon”, ­arvioi ohjelmajohtaja Tiina Huvio.

Totuus myös on, että kriisit ja haavoittuvimmat eli lapset sekä äkkinäisten katastrofien uhrit vetävät.

”Ilmastomuutos on katastrofina liian hidas, että se nostaisi ihmisissä halun auttaa. Kuitenkin kohdemaissamme tuottajat ovat usein sen valinnan edessä, voivatko he jatkaa maataloutta tappiolla vai onko heidän jätettävä tilansa ja lähdettävä maalta kaupunkiin tai muihin maihin etsimään toimeentuloa”, Huvio huomauttaa.

Koronavuonna suomalaisten avuntarve on kasvanut. Pelastakaa Lapset ry saa perheiltä yhteydenottoja päivittäin.

”Taloudellisia vaikeuksia kohtaavat nyt myös perheet, joiden tilanne oli ennen kriisiä vakaa. Koronakriisi vaikuttaa negatiivisesti myös lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin”, viestinnän ja varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto kertoo. ”Pitkäjänteisesti sitoutuvia vapaaehtoisia tullaan tarvitsemaan vielä pitkään koronakriisin jälkeen.”

Todellinen halu auttaa mitataan tulevina vuosina.

• Maaseudun kehitysjärjestö FFD ry: Lahjoitustuottoja on kertynyt koronavuoden aikana paljon vähemmän, vain noin kymmenys normaalista.
• Kirkon Ulkomaanapu (KUA): Ihmisten auttamishalussa poikkeusvuosi ei ole näkynyt.
• Pelastakaa Lapset ry: Vuoden varainhankinnasta ei ole vielä arviota. Lukuisat suomalaiset ovat kuitenkin lähteneet mukaan tukemaan.
• Pelastusarmeija: Lahjoitustuotot ovat kasvaneet tänä vuonna sekä yksityisten ihmisten että yritysten osalta.
• Plan International Suomi: Kevään kolmen kuukauden tauko katuvarainhankinnassa teki loven tuloihin, mutta nyt lahjoituksia kertyy viime vuoden tapaan.
• Suomen luonnonsuojeluliitto: Kertalahjoitukset vähenivät koronakeväänä, mutta lahjoitusten kokonaiskertymä on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna.
• Suomen Punainen Risti: Koronavuosi on lisännyt halua auttaa ja toimia etenkin kotimaassa. Tänä vuonna uusia vapaaehtoisia on ilmoittautunut yli 5 000.
• WWF Suomi: Vaikka korona iski keväällä, WWF:n varainhankita kasvoi 12 prosenttia heinäkuusta 2019 heinäkuun 2020 alkuun.