Ratojen korjausvelan toivotaan kääntyvän laskuun lähivuosina – ”Mitenkään varmaa se ei ole”

Ilkka Heikkinen (edessä) ja Markku Rajamaa Kymfol Oy:sta kokoavat telineitä sillan kunnostustyötä varten Ruukissa. Kuva: Kai Tirkkonen

”On siellä korjausvelkaa, ja se kasvaa lievästi koko ajan”, toteaa Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä.

Ratainfran kunto siis heikkenee nopeammin kuin sitä korjataan. Radat rapistuvat.

Merkittävin syy korjausvelkaan on Äijälän mukaan yksinkertaisesti infran ikääntyminen. Esimerkiksi Suomen rautateiden siltakannasta noin puolet on rakennettu ennen 1980-lukua.

Kun rataa käytetään, se myös kuluu. Vuosien saatossa junien määrät kokonaismassat ja akselipainot ovat kasvaneet.

”Liikennemäärien kasvu ja kasvavat akselipainot ovat toki lisänneet silloille tulevaa rasitusta, ja joissakin silloissa sillä on merkitystä”, kommentoi Äijälä.

Väyläviraston korjausvelkaa käsittelevän julkaisun mukaan erityisenä tulevaisuuden haasteena ovat siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet.

Julkaisu kertoo, että valtion kaikilla liikenneväylillä oli vuoden 2021 alussa korjausvelkaa yhteensä 2,9 miljardia euroa.

Rataverkolla korjausvelkaa oli yhteensä 1,3 miljardia euroa, josta taitorakenteisiin, eli siltoihin ja tunneleihin, kohdistui 105 miljoonaa euroa.

Loppu korjausvelka kohdistuu enimmäkseen radan linjaosuuksille, eli niin sanotusti suoralle baanalle, mutta ratalaitteissa ja -varusteissakin korjausvelkaa on.

Väyläviraston julkaisussa korjausvelan arvioidaan nousevan edelleen aina vuoteen 2025 asti, jolloin sitä olisi rataverkon osalta yhteensä reilut 1,4 miljardia euroa. Viimein vuonna 2025 velan arvioidaan kääntyvän laskuun, ja se näyttää alittavan miljardi euroa lopulta vuonna 2032.

Arvio muuttuvasta suhdanteesta perustuu liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 12 -suunnitelmaan, jonka myötä rahoituksen arvioidaan nousevan ja kohdistuvan aiempaa enemmän rautateille.

”Mitenkään varmaa se ei ole”, toteaa Äijälä kuitenkin.

Globaalin taloustilanteen vuoksi hinnat ovat nousseet. Lisäksi korona-aika on vaikuttanut saatavuusongelmiin. Maailmantilanne ei ole suunnitelmien toteuttamista ainakaan helpottanut.

Vaikka rahaa myönnettäisiinkin, resursseja täytyy käyttää myös uuden korjausvelan ehkäisemiseksi. Priorisointia tulee siis tehdä joka tapauksessa.

Äijälän mukaan ministeriössä luotetaan Väylän asiantuntemukseen siinä, että rahat kohdennetaan tärkeimpiin kohteisiin.

Hän toivoo, että päättäjillä riittää maailmantilanteesta huolimatta tahtoa rapistuvan ratainfran pelastamiseksi.

Lue lisää:

Rataverkon silloista osa on kehnossa kunnossa eikä vastaa nykyisiä tarpeita – ”Niiden kanssa eletään vielä pitkään”