Suomi tarvitsee vahvempaa teknistä osaamista, sanovat aineenopettajat – tavoitteena uusi teknisiä taitoja kartuttava oppiaine
Uusi aine pitäisi olla tarjolla tekstiilityön rinnalle, ei sen tilalle, ehdotuksen tekijät korostavat. Opetus pitäisi ulottaa myös lukioon.
TTT-oppiaineen tehtävänä olisi paitsi perehdyttää teknisen työn tekniikoihin myös havainnollistaa oppilaille teknologian ja luonnontieteiden yhtymäkohtia, perustelevat oppiainetta esittävät teknisen työn opettajat. Kuva: Jaana Kankaanpää, Pekka Fali, Mikko Lehtimäki, Rami MarjamäkiVuodesta 2016 lähtien peruskouluissa käytössä ollut opetussuunnitelma lopetti teknisen ja tekstiilityön opetuksen peruskoulun luokilta 1–7, ja senkin jälkeen tekninen työ on vain valinnainen oppiaine. Kaksi erillistä käsityöainetta korvattiin yhdellä käsityöoppiaineella, joka on luonteeltaan "monimateriaalista".
Uudistuksen jälkeen teknisen työn opiskelu peruskouluissa romahti kymmenillä prosenteilla (MT 25.2.).
Se on heikentänyt paitsi peruskoulun päättävien osaamista ja heidän kiinnostustaan esimerkiksi puuseppäopintoihin.
Vaikka teknisen työn opettajat näkevät monimateriaalisen käsityön huononnuksena aiempaan, heidän tavoitteenaan ei ole palauttaa takaisin uudistusta edeltänyttä tilannetta. Sen sijaan Teknisten aineiden opettajat TAO r.y:n tavoitteena on saada Suomen peruskouluihin ja myös lukioihin aiempaa monipuolisempi teknistä osaamista kartuttava oppiaine, tekninen työ ja teknologia (TTT).
Kyse ei olisi vain uudesta nimestä entiselle teknisen työn oppiaineelle eikä se olisi vaihtoehto tekstiilikäsityölle. Päinvastoin, TTT:tä pitäisi TAO ry:n mukaan opettaa tasa-arvoisesti kaikille oppilaille.
TTT:n puolesta voimakkaasti puhuneet teknisen työn lehtori Janne Rastas ja teknisen työn opettaja Okko Ojanen korostavat uuden oppiaineen kehittävän oppilaan teknis-loogista ajattelua ja osaamista ja antaisi näin valmiuksia monenlaisiin jatko-opintoihin, niin toisen asteen ammatillisiin opintoihin kuin teknisen alan korkeakouluopintoihinkin.
”Kun TTT:n opetusta tarjottaisiin myös lukioissa, lukion kautta esimerkiksi diplomi-insinööriopintoihin suuntaavilla ei tulisi pakollista kolmen vuoden taukoa teknisiä valmiuksia tarjoaviin opintoihin”, Rastas korostaa.
Mitä uuteen oppiaineeseen sitten pitäisi sisällyttää? Sisällöt olisivat Ojasen mukaan pitkälti samat kuin teknisen työn nykyiset sisällöt eli metalli-, kone-, sähkö-, puu-, ja muoviteknologia, robotiikka, automaatio, CNC-teknologia ja tekninen suunnittelu.
Oleellista olisi myös havainnollistaa oppilaille teknologian ja luonnontieteiden yhtymäkohtia. TTT olisi silta teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen välillä.
”Se voisi samalla parantaa oppilaiden motivaatiota matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin”, Ojanen korostaa ja muistuttaa, että osa oppilasta oppii paremmin käsillä tekemällä.
”Kaikki eivät ole teoreettisesti suuntautuneita”, hän toteaa ja kertoo esimerkin oppilaasta, jolle tärkeän ahaa-elämyksen toi reikien poraamista käsitellyt oppitunti. ”Hän hoksasi, mitä pii tarkoittaa ja mihin sitä käytetään.”
”Kaikki voittaisivat, jos TTT ja tekstiilikäsityö erotettaisiin omiksi oppiaineikseen”, Ojanen korostaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
