PASSIPAIKALLA Pakko mikä pakko

Hallituksen monisäikeinen työelämäpaketti on julkisuudessa ristitty nasevasti pakkolaeiksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ihmetellyt, eivätkö kaikki lait ole pakkolakeja.

Sipilä ei ole täysin oikeassa. Eduskunta säätää lakien nimikkeellä kaikenkarvaisia määräyksiä, jotka eivät velvoita mihinkään. Laki määrää esimerkiksi käyttämään pyöräillessä kypärää, mutta se ei ole pakollista.

Tunnetuin ei-velvoittava laki oli taannoin kansanedustajien vaalirahoituksen ilmoittaminen. Vasta suurella metelillä, kansainvälisten korruptiontorjujien puututtua asiaan, siitä tehtiin oikeasti pakollista.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) risti muinoin jonkin tupo-ratkaisun osasen raippaveroksi. Nimitys vakiintui ainakin ay-liikkeen sisällä, vaikka kaikki verot ovat raippaveroja.

Jäävätkö kassakaappiin?

Hallitus poisti pakkolakipaketin ärsyttävimmät osat. Sunnuntailisät justeerataan joskus tulevaisuudessa jonkun muun hallituksen toimesta.

Muiden pakkolakien valmistelua jatketaan. Se on perusteltua vähintään eduskunnan toimivallan kannalta. Ay-liikkeen yksi siipi pitää nimittäin työelämän lakeihin puuttumista perustuslain vastaisena. Annika Lapintien (vas.) johtamalla perustuslakivaliokunnalla on keväällä hyvää aikaa punnita esitykset tarkkaan.

Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät sopimukseen seuraavasta tuporatkaisusta hallituksen asettamien reunaehtojen puitteissa, pakkolakeja ei koskaan käytetä. Niiden soveltaminen alkaisi vasta 2017. Jos työmarkkinoiden kelvollinen ratkaisu syntyy sitä ennen, pakkolait peruutetaan tai niiden valmistelu keskeytetään.

Kassakaappiin varmuuden vuoksi suljetut lait eivät ole uusi keksintö. Kalevi Sorsan (sd.) hallitusten aikaan ne olivat hyvin suosittuja.

Kasvattajan asialla

Neljä vuotta puhemiehenä tuppisuuna istunut Eero Heinäluoma (sd.) ottaa takaisin korkojen kanssa. Heinäluoma läksytti lähes tyhjässä salissa Teuvo Hakkaraista (ps.) hallituksen tukemisesta, ettei Suomi pärjää palkkoja alentamalla, koska aina joku tekee halvemmalla.

Hakkarainen vastasi, että jos lankkunipun hintaan pitää lisätä palkankorotuksia 20 euroa, se tilaus menee kilpailijalle. Heinäluoman mielestä kustannuksia nostaa puun hinta eivätkä palkat. Hakkarainen myönsi, että puu on sahoille kallista, mutta hyvän puun kasvattaminen kestää sata vuotta ja kasvattajan on saatava siitä korvaus.

Heinäluoma kysyi, kuinka kauan hyvän sahurin kasvattaminen kestää. Hakkarainen vastasi, että jos pestataan kaksi ammattikoulun käynyttä sahuria, toinen oppii työn kahdessa vuodessa ja toisen työ ei kannata koskaan.

Asennemuuri murenee

Outi Mäkelä (kok.) kiitteli hallitusta, joka vapauttaa kauppaliikkeiden ja parturikampaamojen aukiolon ennen kuin hänen aloitteensa on päässyt edes lähetekeskusteluun.

Hanna Sarkkinen (vas.) vapauttaisi kampaamot mutta ei kauppaliikkeitä. Kristiina Salonen (sd.) paheksui, ettei kaupassa työn lisääntyminen lisää kokoaikaisia työsuhteita vaan pätkätyötä. Kuusamolainen Ulla Parviainen (kesk.) kertoi matkailualueilla olevan vaikea selittää, miksei jonakin päivänä voi tehdä ostoksia.

Kaivuriyrittäjä saa tehdä työtä sunnuntaina, iltaisin ja milloin tahansa, mutta parturikampaajan työaika on tiukasti säädelty. Ei putkimiehenkään tarvitse hakea kallista poikkeuslupaa, jos vesivahinko sattuu pyhänä, ihmetteli Rami Lehto (ps.).

Kampaamoyrittäjien kohdalla asennemuuri näyttää murenevan. Pienin askelin vanha maailma katoaa.

Pekka Alarotu

Avaa artikkelin PDF