Z-sukupolvi avaa ikkunoita median tulevaisuuteen – ja keskustelee mieluummin omissa verkoissaan

Joona Hellman (vas.), Anni Iikkainen, Roosa Ripatti ja Adja Wade kertoivat perinteisen median sosiaalisen median kanavien käytöstään Mediapäivässä Helsingissä. Paneelin juonsi Anni Lintula. Kuva: Juho Leskinen

Media-alan oma Mediapäivä viime viikon torstaina päästi alan ammattilaiset toimittajista kustantajiin kurkistamaan median tulevien käyttäjien maailmaan.

Z-sukupolven edustajat eivät tiedä ajasta ennen Internetiä ja digitaalisuutta. Vuosina 1998–2010 syntyneitä nuoria ja varhaisteinejä sanotaan kärjistetysti digiriippuvaisiksi – keskittymiskyky riittää kerrallaan enintään kahdeksaan sekuntiin.

Siis impulsiivisia ja kärsimättömiä. Kuvat riittävät, ja tekstistä viis?

Osin totta, osin fiktiota.

Opiskelijat Adja Wade Käpylän peruskoulusta, Anni Iikkainen Kallion lukiosta, Roosa Ripatti Töölön yhteiskoulun lukiosta ja tubettaja Joona Hellman edustavat nuoria Z-sukupolven edustajia.

Anni Lintula, A-lehdissä nuorisokohderyhmän parissa journalistina ja liiketoimintajohtajana työskennelleenä, tuntee nuoren Z-polven mediakäytön ja sen kanavat.

Lintulan moderoimaan paneelikeskusteluun osallistuneet 15–24 vuotiaat Wade, Liikkanen, Ripatti ja Hellman vakuuttivat yleisön siitä, että heidän keskittymiskykynsä riittää vaikka oman median julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa, YouTubessa tai Instagramissa.

Nelikko on sanavalmiita ja rohkeita nuoria, jotka eivät kokonaan ole hylänneet perinteistä laatumediaakaan, sanomalehtiä, radiota ja televisiota.

Anni Lintula on tiimeineen jatkuvassa vuorovaikutuksessa Z-kohderyhmän kanssa eri kanavissa.

"Aiemmin nuoret olivat median kohteita. Nyt nuoret ovat aktiivisia median luojia. Ja sisällön tärkein on keskustelu nuorten omassa verkostossa, kaverilta kaverille. Luottamus rakentuu samaistumiselle – kuten tubettajalla ja hänen yleisöllään", Lintula alusti keskustelua.

Mitä nuorempi sosiaalisen median käyttäjä on, sitä vähäisempi merkitys on tekstillä. Visuaalisuus puree, lyhyet 15 sekunnin videot ovat suosittuja esimerkiksi suositussa videopalvelu-TikTokissa.

Mikä TikTok on? Videopalvelu, joka personoi käyttäjänsä ja syöttää sisältöä, josta olettaa käyttäjänsä olevan kiinnostunut. Digitaalista kustantamista arvioivan Twipe-sivuston mukaan TikTok nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä maailman toiseksi ladatuimmaksi sovellukseksi YouTuben jälkeen ohittaen Facebookin. Latauksia 1,5 miljardia kertaa ja 500 miljoonaa viikoittaista käyttäjää.

Tubettaja Joona Hellmanilla on videoilleen hurjat 125 000 tilaajaa. Hänen luomansa sisältö on enemmän viihdettä kuin asiaa:

"Tuon iloa elämään – en ole se fakta-Joona, vaan enemmän fiktio-Joona. Vaikka on minullakin mielipiteitä", vakuuttaa salolainen Hellman.

Kaikki neljä nuorta kertovat arvostavansa luotettavia lähteitä. Koulu on heidän mukaansa opettanut lähdekritiikkiin.

"Luotettava lähde helpottaa koulutyötäkin", Adja Wade kertoo netin käytöstään.

Eivät nuoret perinteistä mediaa ole hylänneet, vaan he ovat ottaneet sen some-kanavien rinnalle.

Roosa Ripatti on tilannut Hesarin mobiilisovelluksen ja kertoo saavansa 3–5 kertaa viikossa uutiskirjeen maailman tapahtumista. Yle-kioski on niin ikään hänen seurannassaan.

Anni Iikkainen arvioi joskus voivansa maksaakin HS:n palvelusta, nyt hänellä on käyttäjätunnukset koulusta.

Pärjäisittäänkö, jos tarjolla olisi vain tubettajia?

"Ei! vastaa Hellman ykskantaan. Tubettajalla on mielipiteensä ja vaikutusvaltaa yleisöönsä, mutta Hellmanin mukaan tietokirjakin on faktoissa hyvä.

Joona Hellman kertoi myös maksavansa sisällöstä. Hän kehuu tilaamaansa Salon Seudun Sanomia:

"On ihanaa, kun lukee keskittyneesti uutista, eikä päälle tule mainosta. Lehti ei liiku pois silmistä."