Vauvabuumi on iskenyt yhä useampiin maaseudulla asuviin.
Väkilukuun nähden eniten vauvoja on syntynyt Kainuussa, Ahvenanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Kainuun keskussairaalassa oli 665 synnytystä vuonna 2020, tänä vuonna tähän mennessä peräti 515, kertoo osastonhoitaja Tarja Pulkkinen.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalassa on ollut tammikuusta elokuuhun noin 100 synnytystä enemmän kuin viime vuonna, kertoo osastonhoitaja Heli Mäki synnytysosastolta.
"Se on tällaisessa pienessä sairaalassa aika paljon. Synnytykset olivat meillä voimakkaassa laskusuunnassa aina viime vuoteen asti."
Syytä vauvabuumin jatkumiseen Mäki ei osaa sanoa.
"Jotkut laittavat sen korona-ajan piikkiin. Toivon, että syntyvyys on muuten vain nousussa, että ihmiset rohkenevat viimein tehdä lapsia."
Vähiten vauvoja on syntynyt Keski-Pohjanmaan maakunnassa, jossa määrä on pudonnut noin 10 prosenttia viime vuodesta.
"Täytyy ottaa huomioon, että meillä synnyttäjät tulevat useasta eri sairaanhoitopiiristä. Viime vuonna vauvoja syntyi enemmän kuin vuosiin, mutta nousutrendi ei näytä jatkuvan tänä vuonna", kertoo synnytysosaston ylilääkäri Charlotta Frostdahl Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.
Vuonna 2020 kymmenen vuotta kestänyt syntyvyyden lasku pysähtyi sekä maaseudulla että kaupunkialueilla. Syntyvyys kääntyi pieneen nousuun 13 maakunnassa, jolloin vauvoja syntyi eniten Pohjanmaan maakunnissa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat olleet perinteisesti korkean syntyvyyden maakuntia eli naiset synnyttävät enemmän lapsia kuin muissa maakunnissa, Nikander kertoo.
Maaseutualueilla syntyvyys onkin selvästi korkeampaa. Sen merkitys koko maan syntyvyyteen on vähentynyt kaupungistumisen myötä, ilmenee Tilastokeskuksesta.
Alkuvuonna 2021 Suomessa syntyi 24 570 lasta. Se on 1639 vauvaa enemmän kuin vuonna 2020.
”Mikäli samanlainen kehitys jatkuu loppuvuonna, niin vuonna 2021 lapsia syntyy tietysti edellisvuotta enemmän ja samoin syntyvyys on hieman korkeampi”, arvioi yliaktuaari Timo Nikander Tilastokeskuksesta.
Ennakkotietojen mukaan koko maan kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,42 heinäkuun 2020 ja kesäkuun 2021 välillä. Kalenterivuoden 2020 osalta luku oli 1,37. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Korona-aika toi alkuvaiheessa mahdollisesti lisämausteen monen parin ensimmäisen tai seuraavan lapsen hankintaan, arvelee Nikander.
Hän muistuttaa, että monet parit olivat lykänneet jo pitkään ensimmäisen lapsen hankintaa, mikä näkyy ensisynnyttäjien iän pitkään jatkuneena nousuna.
"Kuten tiedetään, niin kovin pitkälle yli 30 vuoden iän naiset eivät voi lasten hankintaa siirtää, sillä tahattoman lapsettomuuden riski vähitellen kasvaa. Myös sen riski kasvaa, ettei saavuta toivomaansa lapsilukua."
"Ehkä koronaan on nyt totuttu ja elämää halutaan viedä eteenpäin", arvioi Mikkelin keskussairaalan osastonhoitaja Päivi Yrjönen syntyvyyden hienoista kasvua tänä vuonna.
Myös Mikkelin keskussairaalassa on nähtävissä lievä nousutrendi synnytyksissä tänä vuonna. Synnytyksiä tulee olemaan Yrjösen arvion mukaan noin 50 enemmän kuin viime vuonna.
Yrjönen kertoo, että sairaalaan on valmistunut viime vuonna uudet tilat. Kaikki synnytysosaston huoneet ovat perhehuoneita.
"Perheet ovat tykänneet paljon perhehuoneista. Äidit ovat olleet tyytyväisiä myös vesisynnytyksiin. Niitä meillä on 8% kaikista synnytyksistä."
Lue lisää:
Etlan karu arvio: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua 2040-luvulta alkaen
