Silmä vaikuttaa tulehtuneelta, jalkaan ilmestyi ihottuma, ja migreenilääkekin pitäisi vaihtaa ja psykologin kanssa jutella. Vielä muutama vuosi sitten moni olisi ihmetellyt, voiko nämä terveyshuolet muka hoitaa poistumatta sohvalta.
Etävastaanottoja oli tarjolla jo ennen koronapandemian alkua, mutta niiden suosio lähti kasvuun vasta pandemian siivittämänä.
Kelan tilaston mukaan keskimäärin neljäsosa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynneistä toteutetaan etänä. Maan keskiarvoa edustaa esimerkiksi Etelä-Savo. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) perusterveydenhuollon ylilääkäri Anna-Sofia Simula kertoo, että etäpalvelujen kysyntä on elänyt pandemiatilanteen mukaan ja vasta aika näyttää, mille tasolle se vakiintuu.
Tällä hetkellä tärkein digitaalisiin palveluihin liittyvä tavoite liittyy Simulan mukaan niiden laajuuden ja samalla helppouden kehittämiseen.
”Myös tunnettuuden lisääminen on tärkeää, mutta siitä ei ole hyötyä, jos meillä ei ole tarjolla helposti käytettäviä, laajoja ja toimivia palveluita.”
Hän huomauttaa, että lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten etävastaanotot ovat vain osa terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Reaaliaikaisiin digitaalisiin palveluihin kuuluvat etävastaanottojen lisäksi erilaiset chat-palvelut. Lisäksi ei-reaaliaikaisiin digitaalisiin palveluihin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen.
Korkeakouluopiskelijoille etäterveydenhoito on jo valtavirtaa, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (Yths:n) johtajahammaslääkäri Anne Komulainen.
Vuonna 2021 Yths:n terveydenhoitajien, yleislääkärien ja psykologien vastaanotoista noin 80 prosenttia hoitui etänä videoyhteydellä tai puhelimitse tai muuna etäasiointina. Myös melkein puolet fysioterapeuttien vastaanotoista toteutettiin etänä.
Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei esimerkiksi suun terveydenhuoltoa voi miltään osin hoitaa etänä, mutta Yths todistaa tämän oletuksen vääräksi. Suuhygienistit pitävät etänä vaikkapa purentalihasten venyttelyyn liittyvää neuvontaa.
Yths vastasi aiemmin pelkästään yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta, mutta vuodesta 2021 alkaen säätiön vastuulle ovat kuuluneet myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Tämä kaksinkertaisti säätiön vastuulle kuuluvien opiskelijoiden määrän 270 000:een ja toi sen piiriin aivan uusia paikkakuntia, kuten 6 000 asukkaan Tammelan. Vertailun vuoksi: Helsingissä on satakertaisesti enemmän asukkaita.
Komulaisen mukaan Yths:llä oli tarjolla kattavat digitaaliset terveydenhuoltopalvelut jo ennen pandemiaa, sillä säätiö valmistautui laajentumiseensa.
”Digitaaliset palvelut käytännössä mahdollistivat laajentumisen annetulla aikataululla. Muuten emme olisi pystyneet palvelemaan koko maan korkeakouluopiskelijoita tasavertaisesti heti vuoden 2021 alussa.”
Essoten Simula on samoilla linjoilla: yksi digipalvelujen eduista on siinä, että ne ovat samat kaikille riippumatta asuinpaikasta. Lisäksi se, että osa valitsee digipalvelun, vapauttaa ainakin jonkin verran resursseja muiden käyttöön.
Digitaalinen vaihtoehto ei kuitenkaan koskaan voi olla ainoa, Simula korostaa.
Myös Yths:n Komulainen korostaa, että jos opiskelija toivoo vastaanottoa paikan päälle, se on aina mahdollista. Ensimmäiset kaksi pandemiavuotta tilanne oli hänen mukaansa tosin sellainen, että opiskelijat halusivat ensisijaisesti etävastaanottoaikoja. Nyt tilanne on hieman muuttunut.
”Nyt on havaittavissa halua lähteä ihmisten ilmoille, joten lähivastaanottoja on alettu kysellä.”
Myös yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavassa Mehiläisessä asiakas tekee itse valinnan, haluaako käydä paikan päällä vai hoitaa asiansa etäyhteyksin. Etävastaanotoista suosituin on digiklinikka, jossa lääkäriin pääsee ilman ajanvarausta, kertoo Mehiläisen liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf.
”Jos asia ei ole hoidettavissa digiklinikalla, vastaanotosta ei myöskään peritä maksua, vaan ohjataan eteenpäin.”
Mehiläisessä noin 40 prosenttia vastaanottokäynneistä hoidetaan tällä hetkellä etänä, ja yrityksessä seurataan jatkuvasti, osaavatko asiakkaat valita heidän vaivaansa parhaiten sopivan vastaanottotyypin. Asklöfin mukaan vastaus kuuluu, että osaavat erittäin hyvin.
Etävastaanotto sopii parhaiten tilanteisiin, jossa vaivan voi kuvailla tai siitä voi ottaa kuvan, kertoo Asklöf. Tällaisia ovat esimerkiksi lieväoireiset infektiot, joissa kotihoito riittää, sekä iho- ja silmäoireet.
Mehiläisessä etävastaanoton valinneet asiakkaat ovat Asklöfin mukaan kaikista ikäryhmistä ja ympäri maata.
”Etävastaanotto valitaan erityisesti, jos se säästää aikaa arjessa, jos asutaan pitkien välimatkojen päässä tai jos ollaan esimerkiksi matkoilla tai mökillä. Lisäksi esimerkiksi pienten paikkakuntien yrityksille voidaan tarjota entistä kattavammat työterveyspalvelut, kun digitaalisia vaihtoehtoja on käytössä.”
