Vanha saha kukoistaa lomakeskuksena
Janne Kuivalainen iloitsee, ettei sateinen ja kylmä sää ole karkottanut asiakkaita. Tänä kesänä Sahanlahdessa on järjestetty paljon juhlia ja tapahtumia. Taustalla pulppuavassa koskessa on uittoränni ja muita rakenteita muistona menneistä ajoista. Sakari Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoPUUMALA (MT)
Emäntä Jaana Kuivalainen kipittää pihassa vastaan. Hän on menossa venerantaan, jossa isäntä Janne Kuivalainen tovi sitten putosi järveen. Rytäkässä kastuivat vaatteet ja puhelin heittäytyi mykäksi. Toistaiseksi viesti kulkee apostolinkyydillä.
Kuivalaiset ovat Sahanlahden matkailukeskuksen tuore yrittäjäpariskunta tai oikeastaan -perhe, sillä uusioperheessä on viisi lasta. Hekin osallistuvat usein keskuksen askareisiin.
Lomakylän paikalla on toiminut yksi Saimaan vanhimmista sahayhdyskunnista. Se rakentui 1765 perustetun vesisahan ympärille.
Sahanterä ehti laulaa rannalla liki 200 vuotta, kunnes toiminta lakkasi 30-luvulla. Muistona menneestä koskessa lepää uittoränni.
Keltainen päärakennus on sahanvalttarin talo. Nyt siellä kestitään matkailijoita.
Ravintolan keittiön ylpeys on kotimainen lähiruoka. Nytkin lounaslistalla on paikallista haukea, lähitilan limousine-härkää ja korvasienikeittoa. Tarjolla on myös ehtaa, hapanta ruisleipää, joka ei ole vehnäjauhoa tai hiivaa nähnytkään.
Rannassa avautui tänä kesänä burgeripaikka. Siellä pääsee nauttimaan luomuhampurilaisia Saimaan kohistessa lattialautojen alla.
Raaka-aineita toimittaa muun muassa Jaana Kuivalaisen veli, joka viljelee sisarusten kotitilaa. Salaattikuorma saapuu pihaan pian.
Kuivalaiset ovat solmineet lähituottajien ja kalastajien kanssa toimivat verkostot.
Heinäkuussa ravintolan keittiössä häärää julkkiskokki Markus Maulavirta. Muulloin erinomaista lähiruokaa valmistaa keittiömestari Juho Hänninen.
Viime vuonna Sahanlahti Resort palkittiin Etelä-Savon vuoden ruokamatkailuyrityksenä.
Jaana Kuivalainen on palannut synnyinsijoilleen, sillä hän on kotoisin vain kahdeksan kilometrin päästä.
Nuorena tyttönä Kuivalainen oli kesätöissä Sahanlahdessa. Silloinen matkailukeskuksen yrittäjäpari väläytteli, että hän voisi tulla jatkamaan heidän elämäntyötään.
Kuinkas kävikään, Kuivalaiset ottivat ohjakset puolitoista vuotta sitten keväällä. Sitä ennen Sahanlahti oli seissyt pari vuotta lappu luukulla. Edessä oli aimo kasa kunnostustöitä. Lisäksi yrittäjäpari päätti rakentaa uusia mökkejä.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Kuivalainen opiskeli matkailualaa. Janne Kuivalaisella puolestaan on yrittäjätausta, joten lähtökohdat bisnekselle olivat kunnossa.
"Mukavasti tämä on lähtenyt käyntiin. Paikka on puumalalaisille niin rakas, että ihmiset ovat löytäneet hyvin takaisin", Jaana kertoo.
Kuten tiedetään, matkailubisnes on Suomessa erittäin kausisidonnaista. Sahanlahdessakin liikevaihdosta jopa puolet saatetaan takoa heinäkuussa ja 70 prosenttia koko kesäkaudella.
Säät ovat tärkeässä roolissa etenkin veneilijöiden suhteen. He kattavat ravintolamyynnistä noin kolmanneksen.
Venäläiset matkaajat tuovat toimintaan hyvän lisän.
Petipaikkoja Sahanlahdessa on noin 50 hengelle. Lisäksi on karavaanarialue ja noin 60 henkeä vetävä vierasvenesatama.
Sahanlahti kuuluu matkailuyritysten ryppääseen nimeltä Saimaan Charmantit, jonka puheenjohtajana Jaana Kuivalainen toimii. Mukana on niin kartanoita, ravintoloita, viinitila ja höyrylaivoja kuin panimokin.
Kuivalaisen mukaan on tärkeää, että asiakkaille voi tarjota valmiita kokonaisuuksia tai ainakin suositella käyntikohteita.
Kalevala Korun perustaja, kirjailija Elsa Heporauta syntyi sahanvalttari Johan Koposen perheeseen vuonna 1883. Heporaudan lapsuudenmuistot sahalta kuultavat hänen kirjoittamissaan Ursula Keivaara -kirjoissa. Jaana Kuivalaisen yöpöydällä on parhaillaan Heporaudan elämäkerta. Tarkoitus on kertoa hänestä matkailijoille.
Janne Kuivalaisen tytär Ida on ottanut projektikseen sisustaa Heporaudan leikkimökin. Sen edessä Heporauta usein lausui runoja.
Vierailijat voivat käydä mökissä sonnustautumassa entisajan hattuihin ja silmälaseihin ja räp-
siä kuvia sosiaaliseen mediaan.
Kuivalaiset suunnittelevat myös draamaopastusta. Kenties jo ensi kesänä sahanvalttarin tytär herää henkiin kertomaan tarinoita menneen ajan sahayhteisöstä.
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
