Kun Järviradio vaihtoi pelkästään kotimaisen musiikin soittamiseen, maksut nousivat 10 000 euroa vuodessa – jenkkimusiikista ei peritä korvauksia, Gramex vastaa
Teoston korvaukset radiosoitosta ovat samansuuruiset sekä ulkomaiselle että kotimaiselle musiikille.
Gramex on kerännyt tilastoa kaupallisten radioiden musiikin kotimaisuusasteesta. Kotimaisen musiikin osuus on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta noin kolmasosassa kaikesta soitettavasta musiikista. Kuva: Jukka PasonenKotimaisuus ja radionkuuntelijan valinnanvapaus myyvät radioaalloilla, osoittaa kaupallisten radioiden suosittujen listalla ainakin vanhempien ikäryhmien keskuudessa nouseva Järviradio. Silti suuri osa radiokanavista luottaa pienen ryhmän valitsemiin soittolistoihin.
Lapin maakuntaliitto ja kunnat vaativat viikko sitten kannanotossa (MT 7.5.), että julkisin varoin toimiva Yle palauttaa maakuntatoimituksille oikeuden valita musiikkia itse. Samaan aikaan Yle palkittiin parhaana radiomediana nimenomaan kotimaisen musiikin nostamisesta.
Alajärveltä käsin toimivan Järviradion ohjelmapäällikkö ja päätoimittaja Markku Mäenpää kertoo, että Järviradio siirtyi pelkästään kotimaisen musiikin soittamiseen 10 vuotta sitten. Siihen asti iltaisin ja öisin soi Voice of America -kanavan musiikkitarjonta.
"Kun vaihdos tehtiin, Teosto- ja Gramex-maksut nousivat yli 10 000 eurolla vuositasolla", Mäenpää kertoo.
Tässäkö onkin ulkomaisen tarjonnan salaisuus: halvempi hinta, mitä sanovat Teosto ja Gramex?
Gramex-korvaukset eivät riipu kappaleen tai esittäjän kotimaasta, eivätkä myöskään siitä, miten iso hitti on kyseessä, Gramexin viestintäjohtaja Lauri Kaira vastaa.
"Ainoana poikkeuksena on Yhdysvalloissa äänitetty musiikki, jonka broadcasting-käytöstä radiossa ei nykyisin kerätä Gramex-korvauksia", Kaira sanoo.
Teoston korvaukset radiosoitosta ovat samansuuruiset sekä ulkomaiselle että kotimaiselle musiikille, yhtiön tuotepäällikkö Päivi Väisänen sanoo. Teosto kerää korvaukset myös Yhdysvalloissa tuotetusta musiikista.
Mäenpään näkemyksen mukaan Järviradion tilannetta paransi se, että Yle siirtyi soittolistoihin maakuntaradioiden muututtua aluetoimituksiksi. Yle on itse kertonut, että sen musiikkilistojen takana ei ole vain pari ihmistä vaan ne laatii raati, johon kuuluu musiikin parissa työskenteleviä eri puolilta Suomea.
Nyt kun koronabuumi on vielä lisännyt radioiden kuuntelua, Järviradio kohosi loppuvuodesta yli 30-vuotiaiden keskuudessa lauantai-iltaisin Suomen kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radioksi ohi Radio Novan.
Tarkasteltaessa kokonaiskuunteluaikaa erityisen suosittu kanava on yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tulokset ilmenevät Finnpanelin joulukuussa julkaisemista viime vuoden kesä–marraskuuta koskevista kuunteluluvuista.
Osa noususta selittyy myös sillä, että Järviradio on kasvattanut kuuntelualuettaan. Se kattaa suuren osan maata lukuun ottamatta Lappeenrannan seutua ja Lapin läänin aluetta.
Myös Yle lisäsi koronavuonna musiikkiuutisointiaan ja musiikin esittämistä, minkä hyvästä se palkittiin vuosittaisessa Industry Awards -gaalassa parhaana musiikkimediana.
Yle kertoo omassa uutisessa kasvattaneensa viime keväänä kotimaisen musiikin osuutta radiokanavillaan yli viisi tuntia päivässä.
"Varsinkin nyt koronan kuritettua musiikin tekijöitä ja esittäjiä, on tärkeää, että edes Yle soittaisi enemmän kotimaista. Se tukisi heitä tekijänoikeustulojen kautta", toteaa Markku Mäenpää.
Gramex on kerännyt tilastoa kaupallisten radioiden musiikin kotimaisuusasteesta. Kotimaisen musiikin osuus on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta noin kolmasosassa kaikesta soitettavasta musiikista.
"Vähäinen vaihtelu on joko sattumanvaraista tai riippuu siitä, mistä päin kyseisenä vuonna uusia hittejä tulee", Gramexin Lauri Kaira kertoo.
Lue myös:
Lukemistopäällikkö Mia Palokallion kolumni: Elävä musiikki ei saa kuolla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
