Saame elpyy laulamalla – inarin- ja koltansaamelaiset saivat omat lastenlevynsä
Kahden harvinaisen saamenkielen lastenlevyt julkistettiin Inarissa tammikuun lopulla.
Miro Turunen (vas.) ja Mubemihkkal Juntunen lauloivat laulun ”Aika melko hyvä”. Turunen lauloi inarinsaameksi ja Juntunen pohjoissaameksi. Taustalla oikealla levyn tuottaja Miro Mantere. Kuva: Sanne KatainenJuhlasali täyttyy innostuneesta supinasta. Kansallispukuun pukeutuneet lapset harjoittelevat vielä viimeistä kertaa lauluja ennen kuin h-hetki lavalla koittaa.
Maailman ensimmäiset lastenlevyt inarin- ja koltansaameksi julkaistiin Skábmagovat-elokuvafestivaalien yhteydessä Inarissa tammikuun lopussa.
”Tämä on suuri päivä monelle saamelaislapselle”, pohjoissaamea äitikielenään puhuva Inger-Mari Aikio iloitsee.
Lastenlevyjä on tehty pohjoissaameksi, mutta kahden harvinaisemman saamenkielen, inarin- ja koltansaamenkielen, levyjä ei ole löytynyt aiemmin.
Aikio ja levyllä laulava Rauna Merkku istuvat alas ja kertovat, mistä ajatus pienen saamelaisväestön musiikkiin sai alkunsa.
Aikio sai vuosi sitten idean paikallisessa ravintolassa, että myös inarinsaamelaisten ja koltansaamenkielisten lasten tulisi saada kuunnella lauluja omalla äidinkielellään, eikä tyytyä vieraskieliseen musiikkiin.
”Tätä päivää ennen lapset, jotka puhuvat inarin- ja pohjoissaamea, ovat joutuneet kuuntelemaan pohjoissaamelaisia lastenlauluja”, levyn lyriikat kirjoittanut Aikio kertoo.
Inarinsaamea puhuva Merkku sanoo, että inarin- ja koltansaame ovat keskenään yhtä erilaisia kuin suomi ja viro. ”Olisihan se hassua, jos suomalaiset lapset kuuntelisivat vironkielisiä lastenlauluja”, Merkku sanoo.
Pienet saamelaislapset tanssivat ja yltyvät räppäämään. Katsomo taputtaa musiikin tahtiin ja bändi laulaa lasten mukana.
Vaikka en sanoista mitään ymmärräkään, saan kuulla, että musiikkikappaleiden teemat vaihtelevat alkoholismista lettujen paistoon ja vanhempien avioerosta lätäkössä läträämiseen.
Sanat eivät siis kerro sen erityisemmin saamelaisuudesta.
”Ne kuvastavat aitoa elämää, joita lapset kokevat päivittäin”, Aikio kertoo.
Saamea puhuvien ja laulavien lasten löytäminen levylle ei ollut helppoa. Inarin- ja koltansaamelaisia lapsia ei nimittäin Suomessa ole paljon.
Koltansaamelaisia on arviolta 300 henkeä ja inarinsaamenkielisiä 400. Molempia kieliä puhutaan Inarissa.
Laulut on säveltänyt, nauhoittanut, miksannut ja tuottanut Miro Mantere. Hän myös soittaa levyllä yhdessä muiden ammattimuusikoiden kanssa.
Levyjen tekoa ovat tukeneet muun muassa Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Saamelaismusiikkikeskus ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta. Mantere kertoo, että vuoden projekti on ollut työläs, mutta kaiken sen vaivan arvoinen.
”Uskomatonta nähdä, miten onnelliseksi ihmiset ovat tulleet levyistä”, kitaraa yhtyeessä soittava Mantere sanoo.
Mantereen tuottaman ja Aikion sanoittaman musiikin ainoa tarkoitus ei ole vain antaa lapsille mahdollisuutta laulaa omaksi äidinkielellään, vaan myös elvyttää saamenkieltä.
Aikio kertoo, että erityisesti koltansaami on ollut huonossa tilassa jo useita vuosia, koska vanhemmat eivät ole puhuneet sitä lapsilleen.
Tämä on Aikion mukaan peräisin saamelaisten kokemasta syrjinnästä. Saamelaiset eivät aiemmin saaneet opetusta omalla kielellään ja heitä kiusattiin harvinaisen kielensä takia suomenkielisissä kouluissa.
”Silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää puhua suomea. Mutta vanhemmat eivät halua lapsilleen samanlaista kohtaloa kuin he joutuivat aikoinaan kokemaan.”
Saamenkielisillä lapsilla tulevaisuus on kuitenkin valoisa. Nykyään saamenkielisiä luokkia on olemassa, vaikka opettajista tuntuu olevan paikoittain huutava pula.
Merkku opiskelee asuinpaikkakunnallaan Rovaniemellä inarinsaamea.
”Vaikka vanhempani eivät puhu saamea, olen halunnut oppia sukuni kielen.”
Konsertin jälkeen yleisö tulee halaamaan yhtyeen jäseniä. Mantere kertoo, että musiikki on saanut lämpimän vastaanoton ja monet ovat tulleet kiittämään häntä. Joku on kuulemma toivonut, että levyn kappaleet käännettäisiin myös suomeksi.
Toivon itse samaa.
Muokattu 6.2.2017 klo 11.00 Vaihdettu kuva ja täydennetty kuvatekstiä.
Muokattu 6.2.2017 klo 13.01 Korjattu otsikon kirjoitusvirhe.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
