Tällä helpolla testillä voit selvittää, montako kiloa lunta katollasi on – tarvitset vain muoviputken, lapion ja muovipussin

Yksinkertaisella testillä ja laskukaavalla saat selville, paljonko lumen paino on neliömetrillä. Katso kuvasarja näytteen ottamisesta ja sen tulkinnasta jutun lopussa. Kuva: Timo Filpus

Lumen painon katolla pystyy helposti selvittämään yksinkertaisella laskukaavalla, kun olet ottanut putkella näytteen sieltä.

Olipa lopputulos mikä tahansa, paniikkiin ei ole syytä. Harvassa ovat tapaukset, joissa omakotitalo olisi sortunut lumen painosta.

Sen sijaan pihapiirin muut rakennukset saattavat olla kovilla.

”Tällaisia ovat teollisuushallit, piharakennukset kuten vaikkapa navetat. Veikkaan, että kohta nähdään tällaisten sortumisia”, ennustaa neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:stä.

Monille katoille on hänen mukaansa kertynyt jo nyt 10–15 tonnia lunta, vaikka talvea on vielä jäljellä.

Katon kestokykyä kuvataan usein, montako kiloa painoa kohdistuu neliömetrille. Jokela arvioi uusien omakotitalojen kestävän 250–400 kg/m2.

Vanha rakennuskanta on heikompaa tekoa. On arvioitu, että osa Helsingissä rakennetuista 1950-luvun taloista olisi suunniteltu kestämään painoa vain 100 kg/m2. Näissä niin sanotuissa rintamamiestaloissa lumi tulee usein vikkelästi alas jyrkän kattokulmansa vuoksi – toisin kuin 1960–1970-lukujen tasa- ja pulpettikatoilta.

Jokela muistuttaa, että jopa parjatut tasakattorakenteet ovat kestäneet lumimassat.

”Niissä on perinteisesti paljon kantavia rakenteita ja pienet katon jännevälit. Tämä tekee niistä lujia. Mitä avarammat sisätilat, sitä isommat haasteet”, hän toteaa.

Todellisuudessa kattojen voi odottaa olevan luvattua vahvempia, sillä rakenteiden suunnittelussa käytetään niin sanottuja varmuuskertoimia.

Lumi ei jakaudu katolle tasaiseksi patjaksi, vaan sinne kasautuu ankarana talvena jopa metrin kinoksia.

Jokela kertoo, että hänen vuonna 1946 valmistuneessa talossaan tuollainen lumenkerääjä on L-mallisen katon jiiri. Sieltä on säännöllisin väliajoin tiputettava lunta pois.

Jokela suosittelee tarkkailemaan kattoja ja tarvittaessa tarttumaan kolaan. Erityisen herkkiä vaurioille ovat rakennukset, joista lumi rysähtää kerralla pois.

Ongelmia tulee, kun lumimassa on jäätynyt kiinni kattorakenteisiin lauhojen kelien tai sisältä tulevan lämpövuodon vuoksi.

”Vesisateet voivat saada jopa 15 tonnia lunta liikkeelle kerralla. Silloin rakenteisiin jäätynyt lumipatja repii helposti mukanaan lumiesteet, tikkaat ja vesikourut.”

Turvavaljaat on välttämätön suojavaruste lumenpudotuksessa tai vaikka lumen mittaamisessa katolta.

”Työ aloitetaan räystäältä. Tarkoitus ei ole kolata kaikkea pois, vaan katolle saa jäädä 10–15 sentin kerros”, Jokela opastaa.