Harva tuntee prebioottien terveysvaikutukset – näissä viidessä ruoka-aineessa niitä on eniten
Tyypillisiä prebiootteja ovat kuitujen hiilihydraatit. Prebiootteja on etenkin kasviperäisessä ravinnossa.
Elintarvikkeisiin myös lisäillään prebiootteja. Usein nähtyjä yhdisteitä ovat FOS eli frukto-oligosakkaridit, inuliini, sikurijuuri tai oligofruktoosi. Kuva: Timo FilpusEhkä probiootti on tuttu termi monelle. Sen pohjana on kreikan kielen pro bios, elämää varten. Kyse on hyvisbakteereista, joita on luonnostaan suolessamme tai joita myös kaupataan erilaisissa valmisteissa kuten jugurteissa tai kapseleissa.
Probiootit ovat usein maitohappobakteereita, jotka käyttävät ruoan mukana tulevia huonosti sulavia aineksia omaksi ravinnokseen ja siinä ohessa tuottavat meidän elimistöllemme hyödyllisiä yhdisteitä.
Niiden avulla muun muassa puolustuskykymme kohenee ja suolen haitalliset bakteerit pysyvät aisoissa.
Entä prebiootit? No ne ovat juuri niitä huonosti sulavia ruoan komponentteja, probioottien ravintoa. Ne ovat tärkeitä siksi, että ilman niitä probiootit kuihtuvat suolessamme ja niiden tarjoamat hyödyt terveydellemme jäävät saamatta.
Tyypillisiä prebiootteja ovat kuitujen hiilihydraatit eli erilaiset polysakkaridit. Prebiootteja on etenkin kasviperäisessä ravinnossa.
Amerikkalainen suositus päivittäisestä prebioottien tarpeesta on 5 grammaa.
Vaikka prebioottien terveysvaikutukset ovat tunnettuja, ei niiden pitoisuuksista eri ravintoaineissa ole kunnollista tietoa. Tätä puutetta korjaa äskettäin Bostonissa USA:n ravitsemusyhdistyksen kongressissa julkaistu tutkimus.
San Josén yliopiston tutkijat kävivät läpi julkaisuja asiasta ja ruotivat yli 8 000 ruoka-aineen prebioottipitoisuuksia. Niistä 37 prosenttia sisälsi prebiootteja.
Kärkiviisikko oli seuraava: voikukan lehdet, maa-artisokka, valkosipuli, purjo ja sipulit. Niissä oli prebiootteja 100–240 milligrammaa grammassa. Myös parsassa, kaaleissa, palkokasveissa ja omenissa on aika hyvin prebiootteja.
Samoissa tuotteissa on myös runsaasti kuituja, nekin terveydelle tärkeitä. Listan häntäpäässä olivat vehnä, lihat, maitotuotteet, munat ja öljyt. Amerikkalainen suositus päivittäisestä prebioottien tarpeesta on 5 grammaa. Suomessa taidetaan suositella vähän isompia määriä.
Elintarvikkeisiin myös lisäillään prebiootteja. Usein nähtyjä yhdisteitä ovat FOS eli frukto-oligosakkaridit, inuliini, sikurijuuri tai oligofruktoosi.
Niin tarpeellisia kuin prebiootit meille ovatkin, kaikille ne eivät ole mieluisia. Osalle ne aiheuttavat vatsaoireita kuten turvotusta ja ilmavaivoja varsinkin runsaasti syötynä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






