Vaikka Kimmo Riihimäen ei tarvitsisi elantonsa puolesta työskennelläkään, hän sanoo nauttivansa töissä käynnistä. ”Jos olisin työelämän ulkopuolella, vietäisiin minut varmasti pöpilään”, mies muotoilee. Kuva: Rami Marjamäki
Kimmo Riihimäki pääsi viinan makuun jo teininä — pohjakosketuksen jälkeen miehestä kuoriutui työteliäs miljonääri
Muun muassa 500 henkeä työllistävää Vesivekiä johtava konserninjohtaja Kimmo Riihimäki, 51, on nähnyt elämän iloisen ja surullisen puolen. Pohjakosketuksen pahasti alkoholisoituneena juoppona kokenut Riihimäki nousi 2000-luvun alussa kosteasta suosta ammattiavulla sekä päättäväisellä asenteella.pirkkala
Kimmo Riihimäki pääsi eroon viinasta Minnesota-hoidon avulla. Raitistunut mies on nykyään muun muassa 500 ihmistä työllistävää Vesivekiä johtava miljonääri. Kuva: Rami MarjamäkiVuonna 2014 reilun kymmenen vuoden takainen tuhoisa kierre ja rahaton elämä olivat takanapäin. Kimmo Riihimäki kuittasi Hämeen Laaturemontti Oy:n osake-enemmistön myynnistä 24,6 miljoonan euron pääomatulot. Vaikka Riihimäen ei elannon hankkimisen vuoksi tarvitsisi käydä töissä, ei hän voisi edes kuvitella heittäytyvänsä vapaaherraksi.
”Työnteko on oleellinen osa päiviäni. Saan työstä ja siinä onnistumisesta hyvän mielen, ja viihdyn myös erinomaisesti muiden työntekijöiden parissa. Jos olisin työelämän ulkopuolella, vietäisiin minut varmasti pöpilään.”
Suhteensa rahaan hän kiteyttää ytimekkäästi. Pohjana ovat lapsuudenkodissa Perhossa opitut arvot.
”Raha luo turvaa. Ajattelen tässä silti enemmän muita, sillä saan hyvän mielen voidessani auttaa. Tällainen ajatusmaailma kumpuaa lapsuudenkodistani, opin jo siellä, että muita kuuluu auttaa, on tapa sitten mikä on.”
Auttaminen oli ydinasiana myös viime vuonna kun Riihimäki pelasti päihderiippuvaisia hoitavan lapualaisen Minnesota-Hoidon konkurssilta. Erittäin merkittävä vaikutin oli myös omakohtainen kokemus hoidosta.
”Avasin Minnesota-Hoidon oven vuonna 2002. Alkoholiongelmani oli tuolloin kärjistynyt todella pahaksi, koko elämäni oli hajoamassa käsiin.”
Hän oli tuolloin menettänyt lähes kaikki yrityksensä työntekijät ja velkaa oli kertynyt omakotitalon verran.
”Olin myös tehnyt perheeni elämästä surkeaa, sillä alkoholi oli tärkein asia elämässäni. Samalla on melkoisen varmaa, että jos en olisi tuolloin hakenut apua, olisivat elonpäiväni loppuneet varsin pian.”
”Työnteko sujui yllättävänkin hyvin, hoidin hommani sovitusti. Alkoholi oli läsnä vain vapaa-ajalla.”
Riihimäen alkoholin käyttö alkoi neljätoistavuotiaana kotipitäjässä Keski-Pohjanmaalla. Hän päätyi viettämään aikaa kylän juoppojen kanssa.
”Sain alkoholista suurta mielihyvää. Vanhempani yrittivät saada juomisen loppumaan, mutta en suostunut.”
Yläasteen jälkeen Riihimäki lähti kauppakouluun Kokkolaan. Opiskelu ei silti kiinnostanut.
”Homma lähti käsistä, rahani menivät alkoholiin. Koulu oli sitä varten, että kävin siellä syömässä. Jo tuolloin oli selvää, että juopolle on tärkeintä saada viinaa, ruoka tulee vasta sen jälkeen.”
Koulu jäi lopulta kesken, ja Riihimäki suuntasi Tampereelle. Hän aloitti työt Vesivekillä.
”Työnteko sujui yllättävänkin hyvin, hoidin hommani sovitusti. Alkoholi oli läsnä vain vapaa-ajalla.”
Hän tapasi 19-vuotiaana myös nykyisen vaimonsa. Hääkellot soivat vuotta myöhemmin.
”Vaimoni toi rauhaa ja tasapainoa elämääni, hän oli niin silloin kuin nytkin erittäin merkittävä ihminen minulle.”
1990-luvun laman vyöryessä päälle, vähenivät Riihimäen työt. Samalla alkoholin käyttö kasvoi jälleen, ja myös rahapelit veivät mennessään.
”Join paljon ja pelasin loput rahani huoltoasemien pelikoneisiini ja arpoihin.”
Reissut huoltoasemille toivat kuitenkin myös hyvää. Riihimäen kerrottua kohtaamilleen ihmisille vähentyneistä töistään, alkoi hän saada pieniä remonttityötarjouksia.
Koska töitä löytyi, perusti alkoholi- ja peliriippuvainen Riihimäki vuonna 1993 Hämeen Laaturemontti Oy:n. Samana vuonna syntyi myös hänen ensimmäinen lapsensa.
”Tuolloin ei osakeyhtiötä voinut kuitenkaan perustaa yksin. Niinpä yksi veljistäni lainasi minulle 12 000 markkaa, ja lähti osakkaaksi 3500 markan osuudella. Hän kertoi raitistumiseni jälkeen, ettei uskonut hetkeäkään saavansa rahojaan takaisin.”
Yksi Riihimäen veljistä lainasi hänelle töitä varten vanhan Toyota Hiace-pakettiauton ja toinen veli hallitilaa. Viina otti silti yhä enemmän otetta, sen huomasivat myös yrityksen työntekijät.
”He lähtivät yksi kerrallaan. Tämä ei ollut ihme, sillä olin esimerkiksi soittanut asiakkaalle umpihumalassa, enkä muistanut siitä mitään.”
Riihimäki päätyi myös humalapäissään jahtaamaan juoppokaveriaan työpaikalla kirves kädessä.
”Kummallakin oli kirves, eli kaksi umpihumalaista juoppoa jahtasi toisiaan. Onneksi velipoikani ehti tuolloin väliin, eikä pahempaa tapahtunut.”
Alkoholi seurasi myös Riihimäen kotiin. Hän huokaa syvään muistellessaan karuja tapahtumia.
”Olin esimerkiksi sysännyt vaimoni ulos pakkaseen yövaatteissa. Onneksi lämmönjakohuoneen ovi oli jäänyt auki, ja hän pääsi lämpimään.”
”Lähdettyäni aamulla töihin, oli hän koputtanut ulko-oveen saadakseen lapset päästämään hänet sisälle. Heille hän oli kertonut hakeneensa lehteä, ja oven menneen samalla lukkoon.”
Toisella kerralla Riihimäki oli vienyt auton avaimet, vaikka vaimon oli tarkoitus viedä yksi lapsista neuvolaan.
”He joutuivat kävelemään viisi kilometriä. Vaimoni oli samalla nähnyt minun makaavan ojassa. Hän kertoi myöhemmin ajatelleensa, että kuole sinne, hän ei enää jaksa auttaa.”
Riihimäen vaimo ja isä ehdottivat hänelle useita kertoja hoitoon hakeutumista.
”Se ei käynyt minulle, sillä kiistin olevani juoppo. Koin silti jokaisen ryyppyreissun jälkeen hirveitä itsesyytöksiä. Lupasin samalla vaimolle ja lapsille juomakerran olleen viimeinen, lupaus päättyi aina valheeseen.”
”Aloin tehdä kuudentoista tunnin työpäiviä, ja hankin työntekijöitä. Nautin samalla olostani, olin kuin uudestisyntynyt ilman alkoholia.”
Lopulta vuonna 2002 hän päätti lähteä Minnesota-Hoitoon. Lapualla Riihimäki kiisti edelleen olevansa alkoholisti.
”Minnesotassa on lupa valehdella ensimmäinen viikko. Minä jatkoin sitä kuitenkin paljon pidempään, sillä en ollut mielestäni alkoholisti. Hoito alkoi kuitenkin tehota, tilanteeni tehtiin minulle selväksi.”
Päästyään hoidosta kävi Riihimäki keskustelun kirjanpitäjänsä kanssa, joka kertoi synkästä velkatilanteesta.
”Päätin tehdä kaikkeni saadakseni asiat kuntoon. Aloin tehdä kuudentoista tunnin työpäiviä, ja hankin työntekijöitä. Nautin samalla olostani, olin kuin uudestisyntynyt ilman alkoholia.”
Riihimäen yritys alkoi kasvaa rajua vauhtia. Vuonna 2014 hänestä tuli miljonääri yrityskaupan myötä. Tuolloin hän sai myös lempinimensä Hiace-Kimmo.
”Se pohjaa veljeni lainaamaan Hiaceen. Nimi muistuttaa siitä, että pohjalta on noustu toisenlaisiin olosuhteisiin.”
Riihimäen korkki on pysynyt kiinni hoidosta saakka, lipeäminen on ollut lähellä vain kerran.
”Pari vuotta raitistumisen jälkeen minulle tuli kesäiltana ajatus juoda olutta. Pian tilalle iski jostain krapulaan verrattava olo, tunsin samalla helpotusta, ettei minun tarvitse juoda.”
Hän kannustaa muita päihderiippuvaisia olemaan antamatta periksi.
”Toivotonta tapausta ei ole. Tärkeintä on oma halu raitistua, sen jälkeen asiasta kannattaa puhua avoimesti ilman kulissien ylläpitoa.”
Riihimäen puhelin on myös aina auki työntekijöille.
”Haluan olla apuna kun tarvitaan, oli vuorokauden aika mitä tahansa.”
Kimmo Riihimäki
Ikä 51.
Asuu Pirkkalassa.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kuusi lasta.
Myi vuonna 2014 Hämeen Laaturemontti Oy:n 24,6 miljoonalla eurolla.
Johtaa konsernia johon kuuluu muun muassa Vesivek.
Osti vuonna 2021 Minnesota-hoidon.
Harrastaa lenkkeilyä sekä joukkuepallopelejä.
Kuuntelee iskelmää, suosikkina muun muassa Matti ja Teppo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
