Tiesitkö: Yksi antiikin seitsemästä ihmeestä seisoo edelleen turistien pällisteltävänä
Antiikin ajan ihmeet sijaitsivat maantieteellisesti varsin pienellä alueella, mutta uusien ihmeiden valinta sai osakseen kritiikkiä valintatavan vuoksi.
Egyptin Gizassa sijaitseva Kheopsin pyramidi on rakennettu noin 2560 eKr. Se on noin 138 metriä korkea, ja rakentaminen kesti arvioiden mukaan yli 20 vuotta. Kuva: PexelsAina välillä kuulee milloin mitäkin kutsuttavan maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Pikainen googlaus osoittaa, että kyseinen titteli on annettu muun muassa autiomaahan istutetulle metsälle, suuruudenhullulle kaupunkisuunnitelmalle ja korkoa korolle -ilmiölle.
Miksi näitä kaikkia ylipäätään kutsutaan juuri kahdeksanneksi, eikä vaikka neljänneksi tai 16. ihmeeksi? Syy piilee itse asiassa vuosituhansien takana.
Antiikin ajan kreikkalaiset ylistivät oman aikansa ja tuntemansa maailman suurimpia insinööritaidonnäytteitä listaksi asti. Eri havainnoitsijat keräsivät monumenteista ja rakennuksista tietoja ja kuvailivat niitä samaan tapaan kuten nykyäänkin nähtävyyksiä kuvaillaan matkailijoille.
Seitsemän ihmeen luettelo vakiintui siihen muotoon, jossa se edelleen tunnetaan, toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Antiikin maailman seitsemänä ihmeenä pidettiin seuraavia ihmiskunnan saavutuksia: Babylonin riippuvat puutarhat, nykyisen Kreikan alueella sijaitsevat Rodoksen kolossi ja Zeuksen patsas, nykyisen Turkin alueella sijaitsevat Artemiin temppeli ja Halikarnassoksen mausoleumi sekä nykyisen Egyptin alueella sijaitsevat Gizan Suuri pyramidi ja Faroksen majakka.
Näistä ihmeistä vain Gizan Suuri pyramidi eli Kheopsin pyramidi on edelleen pystyssä. Babylonin riippuvien puutarhojen olemassaolosta puolestaan on ollut vaikeinta löytää todisteita.
Tämän vuosituhannen alussa sveitsiläinen säätiö esitti, että olisi aika päivittää ihmeiden listaa. Maailman seitsemän uutta ihmettä valittiin internet-äänestyksessä annettujen yli 100 miljoonan äänen perusteella ja julkistettiin 7.7.2007.
Yhdistyneiden Kansakuntien kulttuurijärjestö Unesco kieltäytyi tukemasta hanketta, jossa valinta perustui enemmän tunteeseen kuin tieteeseen. Tämä näkyi esimerkiksi monen maan kampanjointina kotimaisen nähtävyyden puolesta.
Seitsemän uuden ihmeen tittelin saivat Kiinan muuri, Petran kalliokaupunki Jordaniassa, Rio de Janeiron Kristus-patsas Brasiliassa, Rooman Colosseum, Intian Taj Mahal -mausoleumi, Machu Picchun inkakaupunki Perussa ja Chichen Itzan mayakaupunki Meksikossa.
Lähteet : Live Science 26.3.2023, Britannica
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






