Melan Mika Nieminen tahtoisi nähdä lomituksen kehittyvän – kotitilallaan hän suunnittelee sukupolvenvaihdosta

Traktorin värit sopivat maitotilalle oivasti. Niemisten navetassa on noin kaksisataapäinen karjalauma. Lypsäviä on satakunta. Kuva: Rami Marjamäki

"Tuo aitaus tuossa kuuluu alpakoille ja laamoille. Lemmikkeinä ne ovat vähän kuin kissat tai koirat. Perheen tytöt ovat käyttäneet niitä alpakka-agilityssa."

"Ne tulevat uteliaasti katsomaan tulijaa, mutta lähtevät sitten nopeasti omille teilleen", Mika Nieminen kertoo.

Nieminen istuu kotitalonsa pöydässä ja tähyilee ulos. Tänään 1. huhtikuuta 50 vuotta täyttävä mies kertaa kuluneiden vuosikymmenien tapahtumia. Mainittavaa on kertynyt.

Nieminen on entinen MTK:n nuorten valiokunnan jäsen, entisen Kurun entinen kunnanvaltuutettu ja perusturvavaliokunnan jäsen.

Nykyisten luottamustoimien lista on pitkä. Hän on jäsenenä sekä Länsi-Maidon että OP Kurun hallintoneuvostoissa ja hallituksen jäsenenä Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistyksessä.

Hän on MTK:n osaamisvaliokunnan varapuheenjohtaja, MTK-Pirkanmaan johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, MTK-Kurun puheenjohtaja, Melan valtuuskunnan puheenjohtaja, agrologi, maidontuottaja kolmannessa polvessa sekä perheenisä.

Perheen Nekku-kissa torkkuu nojatuolilla. Keittiössä hääräillyt Sirkku Nieminen, Mikan vaimo, tuo pöytään kahvia, pientä purtavaa ja oman tilan maitoa. Se on ollut ykkösluokkaa jo melkein 30 vuotta.

"Tilalla ollaan niin kokonaisvaltaisesti yhdessä, että arjen on oltava todella sujuvaa", Mika Nieminen sanoo.

"Olemme käyneet useamman avioliittokurssinkin. Siellä opitaan tuntemaan toista ja puhumaan kaikista asioista", Sirkku Nieminen lisää.

Niemiset avioituivat vuonna 1997. Samalla tila siirtyi Niemisen vanhemmilta nuorelleparille.

Vuoden kuluttua perheeseen syntyi tytär, Henna, sitten toinen, Anni, sitten kaksi poikaa, Ville ja Matti. Nyt lapset alkavat olla aikuisia ja tyttäret ovat lähdössä kotoa.

Mikalla ja Sirkulla riittää puhti tilan töihin, mutta sukupolvenvaihdoksen perustuksia valetaan jo.

Kaikki Niemisten lapset ovat tilan töissä apuna. Tyttäret eivät kuitenkaan ole sitoneet urahaaveitaan maahan. Henna, tyttäristä vanhempi, opiskelee Tampereella konservatoriossa ja suunnittelee hakevansa Helsinkiin Sibelius-akatemiaan. Annin mielessä on käynyt lääkärin ammatti.

"Pojat olisivat potentiaalisia tilan jatkajia", Mika Nieminen kertoo.

Sukupolvenvaihdosta varten on tehtävä investointeja, mutta ei sellaisia, joista ei itse selviä. Tilan pyörittämisen täytyy olla tuottavaa ja mielekästä. Yrittämisen mahdollisuuksia on korostettava, mutta työstä ei voi antaa epätodellista kuvaa.

Tilalle suunnitellut investoinnit kuten lypsyrobotti ovat sellaisia, että ne tukevat seuraavan polven jaksamista.

Tilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle koskettaa Mika Niemistä henkilökohtaisella tasolla. Samalla kyseessä on seikka, johon hän edunvalvojana on tahtonut vaikuttaa laajemminkin.

Vaikka Nieminen ei omien sanojensa mukaan jää surkuttelemaan luopumistuen päättymistä, sen tilalle on hänestä silti saatava jokin toinen järjestelmä. Hänen mielestään maatalouspolitiikan pitäisi yleisesti ottaen tukea nuoria, aloittelevia viljelijöitä.

Jaksamista, niin nuorten kuin vanhempienkin viljelijöiden, edistäisi Niemisen mukaan esimerkiksi lomituksen kehittäminen. Uudistuksia ei kannata kuitenkaan odottaa henkeä pidätellen.

"Maakuntahallinnon kaatuminen oli iso takaisku, myös lomituksen kehitykselle."

Nieminen on miettinyt lomitusta paljon ja niin ovat edunvalvojat hänen ympärilläänkin. MTK:n osaaminen ja hyvinvointi -valiokunnassa vuonna 2003 aloittanut Nieminen muistelee, että hänen aikanaan valiokunta on käyttänyt liki puolet kaikesta kokousajastaan lomitusasioiden puimiseen.

Viidessätoista vuodessa edistystä on tullut, mutta lomitusavun pitäisi olla nykyistä kokonaisvaltaisempaa. Lomitusta voitaisiin hänen mielestään käsitellä esimerkiksi osana sosiaaliturvaa.

"Koska sitähän lomitus on. Sen tarkoitus on auttaa viljelijää jaksamaan."

Niemisellä on mielessään muutama keino, jolla lomitusta olisi mahdollista kehittää. Ensinnäkin kiinteistä työajoista pitäisi hänen mielestään luopua.

"Navetalla on joka aamu ja joka ilta ihan eri homma, johon menee ihan eri aika. Ymmärrän, että hallinto haluaa määrätä ajan ja lomittajakin sen haluaa tietää, mutta työajoista pitäisi minusta voida joustaa."

Työuria olisi hänen mielestään syytä pidentää. Myel-työtulot tulisi myös säätää oikealle tasolle. Välitä viljelijästä -toimia tulisi vakinaistaa. Ja sitten on vielä muutama sana digitalisaatiosta ja byrokratiasta.

Mika Nieminen on niitä ihmisiä, jotka eivät tyydy muiden tekemään maailmaan. Hänen kaltaisensa haluavat olla itse mukana vaikuttamassa ja muuttamassa yhteiskuntaa. Yhdistyskentällä ja kuntapolitiikassa koko aikuisikänsä toiminut Nieminen aikoo jatkaa luottamustoimissaan niin kauan kuin luottoa löytyy.

"Jossain vaiheessa täytyy itsekin ymmärtää astua sivuun, mutta vielä ei ole sen aika. Edunvalvontaa on tehtävä pitkäjänteisesti."

Edun ajamisen ja omiin kiinnostuksenkohteisiin vaikuttamisen Mika Nieminen tahtoisi opettaa myös omille lapsilleen. Hän arvelee, että kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei ole vielä herännyt lapsissa.

"Vaikka ovat he olleet isosina ja vaaliavustajina. Toivoisin, että he oppivat vaikuttamaan omiin mielenkiinnonkohteisiinsa. Järjestöpolitiikkaan kannustan kovasti, mutta en tiedä valtakunnanpolitiikasta. Se on aika raadollista."

Vaalikeväänä monia viljelijöitä on alkanut ärsyttää.

"Kun hyvää tarkoittavat yhden asian liikkeet kumartavat johonkin suuntaan, niin silloin ne pyllistävät toiseen suuntaan", Nieminen sanoo.

Tuottajien näkökulmasta puhe maidon ja lihan tuotannosta näyttäytyy yksipuolisena. Ei huomioida työllistävää vaikutusta tai karjatalouden osuutta ruokaketjussa ylipäätään.

Niemisellä on parisataapäinen karjalauma. Navetta on pihamaan perällä, talosta satakunta metriä loitolla. Viereiseen varastorakennukseen on tarkoitus rakentaa juhlatila syntymäpäivien viettoa varten.

"Sitten toukokuussa, kun kelit ovat vähän lämmenneet."

Vielä on vielä turhan kylmä. Muuttolinnutkin ovat vasta palailemassa. Navetasta ulos astuessa kaksi laulujoutsenta lentää edessä aukeavan peltomaiseman ylitse. Maassa on vielä hanki.

"Olen joka talvi käynyt hiihtämässä. Tänä talvena en ole vielä ehtinyt", Nieminen kertoo.

Vielä ennättäisi. Ehkä pari viikkoa.