Kuusankoskelainen Saara Keisala, 37, odotti toukokuussa 2014 nopeaa synnytystä, sillä esikoisen, Leon, synnytys oli kestänyt vain kolme tuntia. Sairaalaan hän ajatteli silti ehtivänsä.
Kun supistukset alkoivat tiheinä, Keisala soitti äidilleen, joka tuli 15 minuutissa heille hoitamaan Leoa. Lähdössä ei viivytelty, ja pian Keisalan aviomies Tero Pyykkö ajoi anoppinsa autolla kohti Kotkaa.
Keisalan mielessä oli käynyt, kannattaako matkaan lähteä ollenkaan. Koti ja paikalla oleva sairaanhoitajaäiti tuntuivat paremmalta vaihtoehdolta synnytykseen kuin auto.
Nyt hän kuitenkin hengitteli auton etupenkillä ja mietti, pitäisikö ajaa muutaman kilometrin päähän Pohjois-Kymen sairaalaan, jossa oli päivystys. Synnytystoiminnot sairaalasta on lakkautettu, mutta paikalla olisi ollut edes hoitajia.
Keisala ja Pyykkö päättivät kuitenkin jatkaa ajamista. Kuuden kilometrin päässä Keisala soitti hätäkeskukseen. Hänelle oli selvää, että lapsi syntyisi ennen kuin he olisivat Kotkassa.
Hätäkeskus paikansi Keisalan puhelimen ja kehotti ajamaan eteenpäin ABC:n huoltoasemalle, jossa oli ambulanssi paikalla.
Keisala kertoi, kuinka pitkän matkan he olivat ajaneet Kouvolasta ja varmisti, puhutaanko ABC-asemasta, jonka kohdalla he ovat. Hätäkeskus ohjasi paikannuksen perusteella ajamaan eteenpäin.
Keisala muistaa matkasta sumun, tiellä vilahtaneen hirven ja vastaan ajaneen poliisiauton.
Ambulanssi oli lähtenyt ajamaan Kouvolaan päin, jotta tulisi autoa vastaan. Ambulanssista soitettiin useamman kerran, kun autoa ei näkynyt.
Lopulta Keisalan oli kehotettava miestään pysäyttämään. Pyykkö pysäytti linja-autopysäkille ja lähti ambulanssihoitajan ohjeiden mukaan lukemaan sivutien kyltistä sen nimeä. Kun hän palasi, Keisala karjaisi: ”Nyt se luuri pois.”
Hänelle tuli tunne, että lapsi oli synnytettävä nopeasti. Hän ponnisti pään ulos yhdellä ponnistuksella, neuvoi miestään ja ponnisti lapsen vartalon ulos toisella ponnistuksella.
Oiva syntyi neljän jälkeen aamuyöllä, alle puoli tuntia siitä, kun Keisala ja Pyykkö olivat lähteneet ajamaan kotoaan. Kaksi minuuttia myöhemmin ambulanssi löysi heidät. Pian tuli toinenkin, joka oli lähetetty Kotkasta vastaan, kun ensimmäinen ei löytänyt heitä.
He olivat ajaneet hälytyskeskuksen neuvojen vuoksi ohi huoltoasemasta, jolla ambulanssi odotti.
Kun Keisala vauvoineen pääsi ambulanssilla sairaalaan asti, selvisi, että hänellä oli neljännen asteen repeämä.
Se tarkoittaa repeämää emättimen limakalvon, lantiopohjan lihaksiston ja peräaukon sulkijalihaksen lisäksi myös peräsuolen limakalvolla.
Keisala pääsi leikkaukseen kuuden tunnin kuluttua. Laaja repeämä voi aiheuttaa pidätysongelmia loppuiäksi.
Uusi alatiesynnytys ja siinä mahdollisesti syntyvä repeämä lisäävät pidätysongelmien riskiä. Siksi Keisalalle suositeltiin vahvasti seuraavan lapsen synnyttämistä keisarileikkauksella.
Keisala toipui repeämästä hyvin, ja kolmas lapsi, nyt nelikuinen Veikko, syntyi suunnitellulla keisarileikkauksella viikkoa ennen laskettua aikaa.
Keisalaa otti kuitenkin päähän. Jos Kuusankoskella olisi edelleen synnytyssairaala, hän olisi todennäköisesti selvinnyt Oivan synnytyksestä pienemmillä repeämillä.
Jos hälytyskeskus olisi lähellä ja siellä olisi paikallistuntemusta, heidät olisi ohjattu oikean huoltoaseman pihaan eikä sen ohi. Ambulanssissa ei olisi ollut samanlaista kiireen tunnetta, koska paikalla olisi ollut ammattihenkilökuntaa.
Veikkoa odottaessaan Keisala tiesi, että synnytys voi alkaa nopeasti eikä hän välttämättä ehdi sairaalaan ollenkaan, saati leikkaussaliin.
Kaksi viikkoa ennen sovittua keisarileikkausaikaa häntä jännitti, varsinkin öisin. Keisala mietti, pitäisikö hänen lähteä Kotkaan sukulaisten luo etukäteen.
”Suututti, että tässä tilanteessa ollaan parin mokan takia. Miksei terveyttäni ja tulevaisuuttani turvata?”
Keisalalla on ollut myös keskenmeno, jossa lisäkohdussa ollut raskaus päättyi voimakkaaseen verenvuotoon raskausviikolla 13. Kotkassa tehdyssä ultraäänitutkimuksessa lisäkohtua ei huomattu ja Pohjois-Kymen sairaalassa hän ei päässyt heti ultraäänitutkimuksiin, kun hakeutui sinne kovien kipujen vuoksi. Päivystävä gynekologi ei ollut paikalla.
Kun kipujen syy lopulta selvisi ja hän pääsi leikkaukseen, verenhukka oli valtava.
”Ymmärrän, ettei Lapissa voi olla sairaaloita joka paikassa. Mutta 90 000 asukkaan kaupungissa pitäisi jo miettiä”, Keisala sanoo. Hänen mielestään Kouvola olisi Kotkaa parempi paikka toimintojen keskittämiselle, sillä Kouvola kattaa suuremman asukasalueen, koska se ei ole rannikolla.
Vaikka Keisala pitää lapsen terveyttä tärkeimpänä asiana synnytyksessä, pitäisi hänen mielestään miettiä myös naisia ja perheitä.
”Kyse on myös naisten hyvinvoinnista. Kokemukset voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja traumoja myös miehille.”
Keisala miettii säästöjen mielekkyyttä, jos ne johtavat vahingonkorvauksiin tai työkyvyn menetyksiin. ”Ovatko säästöt sen arvoisia, että tällaista turvattomuutta aiheutetaan naisille ja perheille”, Keisala kysyy.
”Meillä on olemassa ammattitaitoa, välineitä ja tietoa, joilla monesta tilanteesta voi selviytyä. On hullua, että se apu viedään pois ihmisten läheltä.”
”Lapsen syntymä on terveysasioista herkin. Sitä ei voi ennustaa eikä hallita. Monta juttua voi mennä vikaan tai hyvin.”
