Pitäisikö pallon- ja kepinheittelyleikit kieltää koirilta, kysytään kotimaisessa eläinsarjassa

Pallon heittäminen koiralle purkaa helposti eläimen energiaa. Kuvan koira ei liity juttuun. Kuva: Petteri Kivimäki

Kotimaisessa eläinsarjassa etsitään kodinvaihtajakoirille uusia koteja. Koti koiralle -ohjelmasta on alkanut tammikuussa uusi, neljäs tuotantokausi.

Toisessa jaksossa saksanpaimenkoira Mörkö ei saa kotonaan tarpeeksi aktiviteettia, sillä sen omistaja tekee pitkiä työpäiviä.

Mörkö haukkuu paljon autoille eikä pidä niistä. Se saa lähes hysteerisen kohtauksen, kun auto menee ohi.

Johtava koira-asiantuntija Tommy Wirén arvelee ongelman johtuvan siitä, että koiralle on heitetty paljon palloa. Eläin haluaisi päästä jahtaamaan myös autoja.

”Ihmisistä tuntuu, että pallon heittäminen on nopea tapa purkaa koiran energiaa, mutta toiminnan seuraukset voivat pahimmillaan näkyä tällä tavalla”, kommentoi Wirén.

Juontaja Janni Hussi kysyy, pitäisikö perinteiset pallon- ja keppien heittelyleikit kieltää koirilta.

Wirén ei vastaa suoraan vaan sanoo, että omistajan pitäisi olla tietoinen rodusta.

”Jos on saalispainotteinen koira, se addiktoituu hyvin helposti. Jos et ole heittelemässä palloa koiralle, niin ympäristö heittelee niitä asioita. Se on kuin noidankehä, joka käynnistyy herkästi, jos on otollinen yksilö siihen.”

Nelosella pyörivää Koti koiralle -sarjaa juontaa Janni Hussi. Mukana on myös johtava koira-asiantuntija Tommy Wirén. Kuva: Nelonen

Jari ja Leena Hattulasta ovat laittaneet kaiken kotona valmiiksi saksanpaimenkoiraa varten. He odottavat jännittynein mutta innokkain mielin uutta perheenjäsentä.

”Maalaistalo ilman koiraa on kuin talo ilman huonetta”, sanoo Jari.

Hänellä on jo aiempaa kokemusta saksanpaimenkoirista.

Koskettavia sarjassa ovat hetket, kun koira kohtaa ensi kertaa uudet omistajansa.

Mörkö tulee heti haistelemaan heitä ja yrittää kiivetä syliin.

Jari ja Leena vaikuttavat saaneen Möröstä heti uskollisen perheenjäsenen.

Suomessa mudi-rotuisia koiria on noin 200. Kuvituskuva. Kuva: Marja Seppala

Sarjassa kotia etsii myös Gerle-niminen koira. Se on rodultaan mudi. Tämä unkarilainen paimenrotu on Suomessa melko harvinainen.

Rotua kuvaillaan muun muassa uteliaaksi, älykkääksi ja leikkisäksi Suomen Mudiyhdistyksen sivuilla.

Mudin kanssa voi harrastaa monipuolisesti ja sitä käytetään myös palveluskoirana. Suomessa pari koiraa on avustanut myös lintujahdissa.

Omistaja on luopumassa koirasta sairauden vuoksi.

”Gerle on mielellään omistajansa lähettyvillä, mutta se ei ole sellainen, joka haluaisi kiivetä syliin.”

Asiantuntija Tommy Wirén kuvailee mudia varsin kiehtovaksi mutta haastavaksi roduksi.

”Se on voimakastahtoinen, määrätietoinen eikä sitä ole kovin helppo hallita”, sanoo Wirén.

Gerle kotiutuu kuopiolaiseen perheeseen. Ensikohtaamisessa Gerle ei ota kontaktia uusiin omistajiinsa vaan välttelee heitä.

”Rodulle ominaiseen tapaan hän ignoorasi meidät aivan täysin. Häntä ei kiinnostanut tippaakaan”, kertoo perheenäiti Emilia.

Silti perhe on lumoutunut introvertistä koirasta. Suhtautumista helpotti se, että perhe oli ottanut etukäteen selvää koiran luonteesta.

Sarja saa kyyneleet helposti pintaan. Vanhoille omistajille koirasta luopuminen on hyvin haikea hetki.

Ohjelma on höystetty kevyellä ja koskettavalla musiikilla. Kuusankoskelta kotoisin oleva Janni Hussi on juontajana innostunut ja valovoimainen.

Lopussa päästään näkemään, miten eläimet ovat kotiutuneet uusiin perheisiinsä.

Osuus kestää vain muutaman minuutin. Olisin toivonut, että kuulumisosio olisi ollut pidempi.

Gerlekin viihtyy jo uusien omistajiensa lähellä.

Tuotantoyhtiön kannattaisi ehdottomasti toteuttaa sama sarja kissoista.

Uskon, että tunteikkaalle kodinvaihtajakissa- sarjalle riittäisi katsojia.