Aseet, huumeet ja lemmikit ovat laittoman kauppatavaran kolmen kärki EU:ssa

Nappisilmäisen karvakerän katse voi himmentää harkinnan. Ostajan kannattaa kuitenkin kiinnittää tarkkaan huomionsa mahdollisiin laittoman tuonnin varoitusmerkkeihin. Kuva: Timo Filpus

Lemmikkieläinten laiton kauppa on EU:ssa iso bisnes, mutta sen tarkkaa arvoa ei tiedä kukaan.

”On väitetty, että lemmikit ovat aseiden ja huumeiden jälkeen kolmanneksi suurin laiton kauppatavara EU:ssa”, jaostopäällikkö Kitty Schulman Ruokavirastosta toteaa.

Hän kertoo, että Euroopassa on jopa lemmikkien laittomaan kauppaan erikoistuneita liigoja.

”Koiranpennusta voi helposti saada pari tuhatta euroa. Jos maksoit siitä 100 euroa, voittomarginaali on todella hyvä.”

Rangaistukset ovat Schulmanin mukaan mitättömiä. ”Bisnes kannattaa, eikä kiinni jääminen tunnu missään.”

Samaa sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka.

”Tavanomaista on, että vain yksittäiset tapaukset etenevät esitukinnan kautta syyteharkintaan ja lopulta oikeuteen. Sanktiot ovat sadoissa euroissa. Eivät ne haittaa toimintaa lainkaan, vaan tuontia kannattaa jatkaa.”

Haikan mukaan sarjatuojat jatkavat edelleen toimintaansa viranomaistoimenpiteistä huolimatta.

Ruokavirastossa tehdään noin 30 niin sanottua laiton lemmikki -päätöstä vuodessa, Schulman kertoo.

"Luku kuulostaa pieneltä, eikä se kerrokaan kokonaisuutta. Varmasti vain pieni osa laittomasti tuoduista lemmikeistä jää kiinni”, Schulman toteaa.

Hänen mukaansa lemmikkien tuonnissa kikkaillaan monella tavoin.

Eläimen kaupallinen tuonti naamioidaan usein oman lemmikin siirroksi. Omasta lemmikistä ei kuitenkaan enää ole kyse, jos eläin vaihtaa maahan tultuaan omistajaa, ei silloinkaan, vaikka siirrossa ei edes liikkuisi rahaa, Schulman toteaa.

Koska eläinten tuonti EU:n sisämarkkinoilta on helpompaa kuin unionin ulkopuolelta, myös eläinten alkuperää hämärrytetään. Eläin tuodaan EU:n ulkopuolelta, hankitaan sille EU-passi ja tuodaan sitten Suomeen sisämarkkinamenettelyä noudattaen.

Ehdottomasti suurin osa lemmikkieläimistä tulee Virosta tai Viron kautta, Haikka kertoo. ”Mukana on paljon Venäjältä tulevia eläimiä, jotka on ’pesty’ virolaisiksi.”

Tänä vuonna Esavissa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) viranomaistoimenpiteitä aiheuttaneista sisämarkkinatuonneista 60 prosenttia on ollut koiria, 20 prosenttia kissoja ja 20 prosenttia hevosia.

Noin sata laitonta sisämarkkinatuontia vuodessa jää Esavin haaviin, Haikka kertoo. ”Tämä ei ole laittomista tuonneista jäävuoren huippu, vaan sen terävin kärki.”

Niin Avi kuin Ruokavirastokin pysäyttävät tuonteja tautiriskin perusteella eli silloin, jos eläimen paperit eivät ole kunnossa rabieksen tai ekinokokin suhteen. Nämä taudit on nostettu EU-säädöksiin siksi, että ne voivat tappaa myös ihmisen.

Moni muukin tauti voi olla lemmikkien tuonnissa ongelma. Yleistä on, että laittomasti maahan tuotu pentu sairastuu pian uuteen kotiin saavuttuaan.

Pentutehtaissa emillä teetetään pentuja sarjatuotantona ja olot ovat usein kurjat. Pennut muun muassa erotetaan emoistaan liian varhain. Kaikki nämä tekijät altistavat pennut sairauksille.

Haikka muistuttaa, että koiraa ei nykylainsäädännön mukaan saisi EU:n alueelta kaupallisesti tuoda ennen kuin se on käytännössä noin 15 viikon ikäinen. Tämä on uutta monelle, jolle 8 viikon luovutusikä on tuttu.

Haikka selittää, että pennun rabiesrokotus voidaan antaa vasta 12 viikon iässä, kun emolta mahdollisesti saadut rabiesvasta-aineet ovat hävinneet. Sen jälkeen useimmilla valmisteilla kestää 21 päivää ennen kuin eläimen immuunijärjestelmä nostaa vasta-aineet suojaavalle tasolle.

Eläinten laittoman tuonnin valvonta kuulostaa äärimmäisen monimutkaiselta rakennelmalta.

EU:n ulkopuolelta tuotavien lemmikkieläinten kaupallista tuontia valvoo Suomessa Ruokavirasto. EU:n ulkopuolisia ei-kaupallisia tuonteja eli omistajansa kanssa tulevia lemmikkejä valvoo Tulli.

Sisämarkkinatuonnissa rinnakkainen toimivalta on Tullilla ja aluehallintovirastoilla.

Myös verohallinnolla, kuntien virkaeläinlääkäreillä ja poliisilla on omat roolinsa, sillä asiaan liittyvät muun muassa harmaa talous ja eläinsuojeluasiat.

Sari Haikka on sitä mieltä, että eläinten laittoman tuonnin valvonta olisi järkevintä keskittää Tullille.

”Rajalla nähdään tuoreeltaan esimerkiksi eläinten kuljetusolot”, hän toteaa.

Rajanylityksen jälkeen asiaan on huomattavasti vaikeampi päästä käsiksi. Kuljetus ei useinkaan jatka sisämaahan, vaan tuoja hankkiutuu pennuista eroon mahdollisimman nopeasti, jopa jo satamassa.

Yleensä laiton tuonti paljastuu vasta, kun jonnekin päin Suomea päätynyt pentu sairastuu ja viedään eläinlääkäriin. Siinä vaiheessa syyllisiä on enää hankala tavoittaa, sillä Haikan mukaan toimijat vaihtavat koko ajan nimeä, puhelinnumeroa ja osoitetta.

Monella laittoman pennun ostajalla on lisäksi tässä vaiheessa niin suuri häpeän tunne, etteivät he halua tuoda tapauksia poliisin tietoon tai tehdä rikosilmoitusta, Haikka toteaa.