Sanomalehden teko on valintojen tekoa, ja valintoja ohjaavat aina lukijan tarpeet
Sanomalehdille yleisö on kaikkein tärkein. Aiheita, näkökulmia ja juttujen painoarvoa pohditaan aina lukijan kautta.
Stina Haaso ja Kaijaleena Runsten suunnittelivat maanantain lehteä Maaseudun Tulevaisuuden toimituksessa Helsingin Simonkadulla perjantaina iltapäivällä. Kuva: Jarkko SirkiäSanomalehteen painettava artikkeli on useiden valintojen lopputulos. Niistä ensimmäinen on jutun aiheen valitseminen. Eri lehdillä on erilaisia painotuksia aihevalinnoissa. Periaatteessa aihe voi kuitenkin olla lähes mitä tahansa, esimerkiksi vesiensuojelu tai kerrosviljely.
”Aihetta valitessa yritän pohtia, miksi jostain asiasta pitäisi kertoa lukijoille juuri nyt”, Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Kaijaleena Runsten kertoo.
Ajankohtaisuus on tärkeää ottaa huomioon juttuja suunnitellessa, vaikka myös ajattomista aiheista kirjoitetaan paljon. Pelkkä aiheen valinta ei kuitenkaan kanna pitkälle. Vesiensuojelu olisi liian laaja asia käsiteltäväksi, joten juttuun on valittava jokin näkökulma, josta aihetta lähestytään.
Jutun näkökulman valinta onkin kenties tärkein yksittäinen päätös, jonka toimittaja tekee.
”Näkökulma täytyy miettiä samalla, kun tarttuu aiheeseen. Näkökulmaa pitää kuitenkin voida tarvittaessa muuttaa. Toimittaja ei voi väkisin tehdä jutusta tietynlaista, jos aihe ei taivu suunnitelman mukaiseksi.”
Päätökset jutun sisällöstä ovat toimituksen vastuulla, eikä päätösvaltaa saa luovuttaa journalistin ohjeiden mukaan toimituksen ulkopuolelle. Haastateltavan valinta kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisista tiedoista juttua aletaan ylipäätään työstää.
Mediayhtiöt sekä Suomessa että maailmalla ovat kiinnittäneet viime vuosina myös aiempaa enemmän huomiota siihen, millaisia ihmisiä haastateltaviksi valitaan ja missä rooleissa he puhuvat. Naisten ja erityisesti asiantuntija-asemasta puhuvien naisten määrää on pyritty lisäämään lehtien sivuilla.
”Itse naistoimittajana valitsen mielelläni haastateltavaksi naisen silloin, kun se on mahdollista”, Runsten kertoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että myös toimitustyön prosessit ohjaavat päätöksiä. Nopeatempoisessa uutistyössä haastateltavien valintaan on harvoin aikaa toden teolla paneutua. Kommentit otetaan sieltä, mistä ne ehtii saada.
Pidemmissä ja enemmän suunnittelua vaativissa juttukokonaisuuksissa haastateltavat voi valita tarkemmin.
”Hevosjutut ovat tästä hyvä esimerkki, koska Suomessa alalla on paljon naisyrittäjiä, joita voi ja kannattaa tuoda esille. Edelleen olisi kuitenkin petrattavaa siinä, että nuoret pääsisivät useammin ääneen”, Runsten miettii.
Yksittäisten juttujen tavoin koko sanomalehti vaatii suunnittelua. Lehteä kasatessa kiinnitetään huomiota siihen, millaiseen järjestykseen jutut asetellaan. Perinteisesti sanomalehdissä etusivu rakennetaan sen mukaan, mikä lehden jutuista on kaikkein painavin uutinen.
”Politiikan tai talouden aihe saattaa saada verkossa sata lukijaa mutta olla yhteiskunnalliselta painoarvoltaan niin suuri, että se nostetaan lehden pääuutiseksi”, kertoo MT:n uutispäällikkö Stina Haaso.
Myös yksittäisten sivujen ja aukeamien pääjuttuja punnitaan samalla tavalla. Lehden kokoamisesta vastaavat uutispäälliköt ja toimitussihteerit tekevät arvion siitä, mikä on lukijalle kaikkein tärkeintä ja olennaisinta tietoa.
”Olemme hyvässä tilanteessa, sillä voimme tarttua yleisesti kiinnostaviin asioihin, mutta meidän ei tarvitse seurata jokaista uutisaihetta samalla tavoin kuin yleissanomalehtien. Voimme poimia rusinat pullasta”, Haaso sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
