Karjanhoito, nälkä, kuukautiset – jotta koulu menestyisi Tansanian maaseudulla, on ensin ratkaistava perusongelmat

Osana koulun omavaraisuussuunnitelmaa koululla on 10 hehtaaria peltoa, kolme kalalammikkoa, 500 hedelmäpuuta, 43 porsasta ja kahdeksan lehmää. Kuva: Marika Saarinummi

”On hienoa saada koulutus. Mutta on myös hienoa hoitaa karjaa”, Naftali Gismoi, barabaig-heimon päällikkö kertoo kuvaillessaan koulunkäynnin ongelmallisuutta Tansanian maa­seutu­kylissä.

Gismoita on haastateltu suomalaisen Sinituotteen tuottamassa dokumentissa, jossa kerrotaan yrityksen rahoittamasta kehityskoulusta Tansaniassa. Dokumentti löytyy Youtubesta.

Idea koulun tukemiseen sai alkunsa vuonna 2006, kun Johanna Hamro-Drotz ja hänen aviomiehensä matkailivat Afrikassa ja tutustuivat hankkeeseen.

”Paimentolaiset elävät samalla tavalla kuin tuhat vuotta aikaisemminkin. Heille sen perustelu, miksi lapset pitäisi lähettää kouluun tai miksi tyttöjä ei saisi ympärileikata, on haastavaa”, Hamro-Drotz kertoo.

Paimentolaisheimoissa nuoret ovat tärkeää työvoimaa, jotka pitävät huolta karjasta. Heidän lähettämisensä kouluun on perheelle taloudellinen uhraus.

Viime vuonna koulussa oli 430 oppilasta ja sitä pidettiin yhtenä Hanangin alueen parhaista. Luokkahuoneita on kahdeksan. Kuva: Marika Saarinummi

Suomenkin maaseudulla oli vastaava tilanne vielä 1800-luvun lopulla. Koulujen pelättiin kasvattavan herroja ja joutilaisuutta ahkeran ja perheilleen kuuliaisen työväen sijaan.

Esimerkiksi Kestilän kunnan historiikissa kerrotaan, että paikkakuntalainen Fredrik Hämeenaho kertoi tuohtuneena pitäjässä uhrattavan sivistykseen todella suuria summia:

”Kokonainen kappa jyviä talosta ja 50 penniä talottomien perheiltä.”

Kansakoulu Kestilään saatiin vasta useiden neuvotteluiden jälkeen. Tansanian syrjäiseen Harghushayn kylään koulu saatiin, kun kyläläiset onnistuivat rakentamaan rakennukset Sinituotteen avulla. Valtio maksaa opettajien palkat.

Paras tunti on ruokatunti, ovat monet suomalaiskoululaiset mieltä. Koulu­ruokailun merkitys korostui dramaattisesti myös Tansaniassa: ennen yhteistä ruokailua pitkän matkan kävelleet pikkukoululaiset huojuivat pulpeteissaan melkein pyörtymäisillään nälästä.

”He eivät välttämättä olleet saaneet edes aamiaista”, Hamro-Drotz kertoo.

”Olemme kehittäneet koulun yhteyteen ruuantuotantoa. Koululaisilla on hoidettavanaan maitokarjaa, kala­lammikko, puutarha ja peltoja.”

Ruoka motivoi paitsi oppilaita myös sitouttaa heidän vanhempiaan. Perheiltä kerätään lukukauden aluksi maissia ja papuja, joiden avulla koululaiset ruokitaan koko lukuvuoden ajan.

”Kun on kerran antanut ruuat, ei lasta halua ottaa kesken lukukauden koulusta pois”, Hamro-Drotz kertoo.

Kouluruokailu helpottaa myös äitien työtaakkaa. Heidän ei tarvitse keskeyttää työpäiväänsä valmistaakseen lapsille lounasta.

Projektissa työskentelevä pappi Jasson Kahemb, Sinituotteen Johanna Hamro-Drotz ja koulussa opiskellut Salutary Amos kohtasivat syksyllä Helsingissä Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa ilmaista kouluruokaa on tarjottu jo yli 70 vuotta. Se oli aluksi yleensä lämmin keitto, puuro tai velli, kuten Tansaniassa nyt.

Eväsleivät ja maito tuotiin Suomessa kotoa, ja lisäksi laki velvoitti lapset tekemään kohtuulliseksi katsottavan määrän työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten, kuten Tansaniassa nyt tehdään.

Kuten Suomenkin kouluissa, Harghushayssa harjoitellaan hampaiden pesua ja muita tärkeitä arkipäivän taitoja. Hygienian hoitaminen on haasteellisempaa kuin Suomessa, sillä vain 13 prosenttia maan kansalaisista saa Unicefin mukaan käyttöönsä vesijohto­vettä. Monet naiset ja lapset käyttävät vedenhakuun tunteja päivästään.

Kuukautisten alkaminen vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä. Kuukautiset aiheuttavat poissaoloja jopa 16 prosentille tansanialaisista tytöistä, kertoo uutiskanava CNN. Perinteiset kangassuojat eivät toimi koko koulu­päivän ajan vaan alkavat helposti vuotaa.

Kun kouluissa voidaan tarjota siteitä ja mahdollisuus niiden vaihtamiseen ja peseytymiseen, turhat poissaolot vähenevät.

Tyttöjä uhkaavat Tansanian maaseudulla myös muut ongelma, projektissa työskentelevä pappi Jasson Kahembe kertoo. Koulumatkat ovat teini­tytölle vaarallisia, sillä heidät saatetaan raiskata tai houkutella seksiin makeisten tai rahan avulla.

Siksi koulujen yhteyteen raken­nettavat asuntolat ovat tärkeitä.

Jos tyttö tulee raskaaksi, koulun käyminen vaikeutuu.

”Presidenttimme on panostanut tyttöjen koulutukseen niin, että he palaavat kouluun myös synnytyksen jälkeen.”

Naisille järjestetään ehkäisykoulutusta ja perhesuunnittelua. Avioliittojen ulkopuoliset lapset hoidetaan perheiden jatkona: vaikka vanhempien ensireaktio tyttäriensä raskauteen voi olla suuttumus, yleisesti lasten saantia pidetään kuitenkin siunauksena.

Isänkin perhe voi ottaa lapsen hoitoonsa. Epäilykset perhesuhteesta perustetaan dna-testien puuttuessa isän ja lapsen ulkonäköön.

Sini-koulussa ongelmilta on onneksi vältytty.

Tansanian lapsikuolleisuus on laskenut, mutta on yhä korkeampi kuin Suomessa vuosikymmeniäkin sitten. Enemmän kuin joka viides nuori nainen tulee raskaaksi alle 18-vuotiaana. Kuva: Jukka Pasonen

Koulu sijaitsee Tansanian pohjois-osassa, Dodoman pohjoispuolella. Kuva: Jukka Pasonen

Tansaniassa vain 28 prosenttia oppilaista jatkaa toisen asteen koulutukseen. Yksi Sini-koulun stipendin varassa opintojaan jatkanut oppilas on maatilalta kotoisin oleva Salutary Amos.

Amos oli syksyllä käymässä Suomessa. Raitiovaunu oli yksi eksoottisimmista kokemuksista.

”Suomessa maatilojenkin ympärillä on metsiä. Se on hyvin erilaista kuin Tansaniassa, jossa alueet rakennusten ympärillä raivataan”, Amos kertoo. Hänelle ympäristönsuojelu on tärkeää, ja nyt Harghushayn koulunkin ympärille on istutettu hedelmä- ja muita puita.

Kuten Suomi vuosikymmeniä sitten, Tansania on suhteellisen vakaa mutta köyhä maa. Suuri osa asukkaista elää Maailmanpankin määrittelemän köyhyysrajan alla.

Turismille on paljon mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi Afrikan korkein vuori Kilimanjaro sijaitsee Tansaniassa. Köyhyys on kuitenkin johtanut suurten savannieläinten sala­metsästykseen, mikä vaarantaa safariturismin.

Maan presidentti John Magufuli on tunnettu korruption vastaisesta työstään ja suurista tiehankkeistaan. Teitä rakennetaan kiinalaisrahalla.

Presidentin hyökkäykset seksuaalisia vähemmistöjä ja vapaata lehdistöä vastaan ovat kuitenkin herättäneet länsimaissa huolta.

Sinituotteen on tarkoitus vetäytyä kouluprojektin vastuusta seuraavien viiden vuoden aikana.

”Tavoitteena on vähentää kehitysavun merkitystä pikkuhiljaa ja saada koululle omia tulonlähteitä puutarhan, karjan ja viljelysmaan avulla. Silloin koulu voi kattaa itse omat kulunsa ja sen toiminta on kestävällä pohjalla”, Hamro-Drotz kuvailee.