Huippuhiihtäjät kasvavat yhä pääosin maaseudulla – katso mihin Suomen maakuntiin suksisankarit sijoittuvat

Marja-Liisa Kirvesniemi ja Harri Kirvesniemi asuivat Etelä-Karjalassa arvokisavoittojensa aikana. Kuva on todennäköisesti otettu Hailikisoissa Virolahdella vuonna 1985. Kuva: Lauri Sorvoja

Haapajärven hiihtokuningas Mika Myllylä (1969–2011) saavutti urallaan muun muassa yhden olympiakullan ja viisi maailmanmestaruutta. Kuva: Jaakko Julkunen / JOKA / Museovirasto

Vasemmalla: Veikko Hakulinen (1925–2003) on hiihdon kolminkertainen olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari. Kurkijoella nykyisessä Venäjän Karjalassa syntynyt metsäteknikko edusti hiihtourallaan useita seuroja.Oikealla: Siiri "Äitee" Rantanen hiihtää kuvassa Oslon talviolympialaisissa 1952. Hän on syntynyt Tohmajärvellä vuonna 1924. Kuva: Museovirasto, Lahden kaupunginmuseo / Hiihtomuseo

Kansallislajiksikin kutsuttu maastohiihto on yhä voimissaan. Pekingin talviolympialaisista hiihtäjiltä odotetaan useamman mitalin saalista. Suksisankarit ovat perinteisesti lähtöisin maaseudulta.

Suomen Urheilumuseon tietopalvelukoordinaattori Matti Hintikka tutkii työkseen arvokisamenestyjien taustoja. Hän on koonnut listan suomalaisten olympiavoittajien ja maailmanmestareiden kotipaikoista.

"Hiihto on yhä selvästi maaseudun laji. Suurimmista kaupungeista ei ole tullut menestyjiä, eikä tähän näy muutosta."

Poikkeuksena Hintikka nostaa esille espoolaisen olympiavoittajan ja maailmanmestarin Marjo Matikaisen (nyk. Matikainen-Kallström). Matikainen edusti 1980-luvulla muutenkin uutta aikaa akateemisena urheilijana.

Väestön keskittyminen Etelä-Suomeen ei juuri näy arvokisavoittajien tilastossa. Albertvillen 1992 olympiavoittaja Marjut Rolig (ent. Lukkarinen) on toki Lohjalta ja Oslon 2011 maailmanmestari Matti Heikkinen Jyväskylästä.

Heikkisellä on vahvat kainuulaiset juuret, mutta arvokisavoiton saavuttaessaan hän opiskeli ja asui Jyväskylässä.

Siiri "Äitee" Rantanen oli lahtelainen voittaessaan viestikultaa Cortinan olympialaisista 1956, mutta hänenkin juurensa ovat Tohmajärvellä. Vahvan hiihtokaupungin Lahden menestyjät ovat lähinnä mäkimiehiä.

Kaupunkiseuduilla joukkuelajit, kuten jääkiekko ja jalkapallo, keräävät harrastajamassat.

"Hiihtoniilon näkökulmasta moni potentiaalisesti hyvä hiihtäjä on päätynyt keskitason jääkiekkoilijaksi. En halua mitenkään mollata jääkiekkoa, onhan se ykkösurheilumuotomme ja leimallisesti kaupunkien laji", Hintikka painottaa.

Hiihtoliiton Hannu Koivusalo pitää pohjoismaisten hiihtolajien ongelmana sitä, että ihmiset pakkautuvat etelään ja lumiraja siirtyy pohjoiseen. Kuva: Timo Filpus

Maastohiihdon A-maajoukkueen 14 urheilijasta viisi asuu Sotkamon Vuokatissa.

Hiihtoliiton kilpailujen johtajan Hannu Koivusalon mukaan olosuhteet ovat Kainuussa huippuluokkaa, alueella sijaitsevat muun muassa Vuokatti-Rukan urheiluakatemia ja olympiavalmennuskeskus.

Myös Rovaniemellä ja Kuopiossa asuu useampi maajoukkuehiihtäjä. Juuret ovat kuitenkin monella hiihtäjällä näitä pienemmillä paikkakunnilla, kuten Niskasten sisaruksilla Vieremällä. Urheilijan seura ei useinkaan paljasta kotipaikkaa.

Koivusalo on itsekin kasvanut maaseutuympäristössä Turun kupeessa Paattisissa, ja hän osallistui viimeisen kerran hiihdon nuorten SM-kisoihin vuonna 1992.

"Maalla on tarjolla ruumiillisia töitä, metsä- ja rakennustöistä peltotöihin. Se tuo harjoitteluun hyvää peruskestävyyttä."

Hän muistelee nuorena poikana polkeneensa 15 kilometriä pyörällä jalkapalloharjoituksiin tai jääkiekkokaukaloon. "Maaseudulla asuminen palvelee luontaista liikkumista monella tapaa."

Moni suurhiihtäjä on lähtöisin maatilalta Siiri Rantasesta Marja-Liisa Kirvesniemeen ja Juha Mietoon. Nykyisistä maajoukkuehiihtäjissä maatalossa ovat kasvaneet Perttu Hyvärinen ja Krista Pärmäkoski.

"Maatilojen lapsia alkaa olla niin vähän, että todennäköisyys pienenee, että sieltä nousee minkään urheilulajin menestyjiä", Hintikka sanoo.

Raskaat metsä- ja maatyöt loivat aikaisemmin monen hiihtäjän peruskunnon, mutta ammattimaiseen harjoitteluun siirtyminen 1960-luvulta lähtien muutti tilannetta. "Viimeisen puolen vuosisadan aikana hiihtäjäksi on tultu hiihtämällä."

Maastohiihdon A-maajoukkueen 14 urheilijasta viisi asuu Sotkamon Vuokatissa. Urheilijan seura ei välttämättä paljasta kotipaikkaa. Kuva: Timo Filpus

Hiihdon arvokisavoittajat sijoittuvat yllättävän tasaisesti ympäri Suomea, Hintikka sanoo. Helsingistä, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Kanta-Hämeestä ei tullut arvokisavoittajia. Tämä on luonnollista, koska alueet kuuluvat urbaaniin ja vähälumiseen Suomeen.

Yllättäen myöskään Pohjois-Pohjanmaalle ei ole osunut maastohiihdon olympiavoittajia. Kun mukaan lasketaan MM-kullat, listalle pääsee esimerkiksi Riitta-Liisa Roponen (ent. Lassila)

On kuitenkin muistettava, että hiihtourheilun ensimmäinen mekka oli 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa lopulla Oulun seutu. Pohjoispohjalaiset hallitsivat, kun hiihdettiin jäällä ja tasamaalla.

Kesälajeissa vahvalla Etelä-Pohjanmaalla on hiihdon historiassa kaksi viestin olympiavoittajaa Kurikan Juha Mieto ja Isojoen Arto Koivisto.

"Jos yksi alue Suomessa pitäisi nimetä hiihtomaakunnaksi, niin Keski-Pohjanmaa olisi hyvä ehdokas", Hintikka sanoo.

Historian ensimmäiset suurhiihtäjät tulivat Haapavedeltä – esimerkkeinä Matti Koskenkorva ja Tapani Niku. Pyhäjärven Helena Takalo ja Haapajärven Mika Myllylä ovat myöhempiä arvokisamenestyjiä. Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti on myös omaa luokkaansa kooltaan ja merkitykseltään.

Tässä yhteydessä puhutaan kulttuurisesta Keski-Pohjanmaasta, joka ulottuu nykyisen maakuntarajan yli Pohjois-Pohjanmaan puolelle.

Rovaniemellä ja Kuopiossa asuu useampi maajoukkuehiihtäjä. Juuret ovat kuitenkin monella hiihtäjällä näitä pienemmillä paikkakunnilla, kuten Niskasten sisaruksilla Vieremällä. Kuva: Timo Filpus

Keski-Pohjanmaan lisäksi kirkkain arvokisamenestys painottuu Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Keski-Suomeen.

Kymenlaakso ja erityisesti Virolahti loistivat hiihdossa 1930-luvulla. Veli Saarisesta tuli 90 vuotta sitten ensimmäinen suomalainen hiihdon olympiavoittaja, Lake Placidissa 1932. Samaa sukupolvea edusti myös Väinö Liikkanen.

Etelä-Karjalassa kirkkaimpana tähtenä on Marja-Liisa Kirvesniemi (ent. Hämäläinen). Myös vahvasti mikkeliläisen Harri Kirvesniemen kotipaikka oli Rautjärvi hänen voittaessaan MM-kultaa.

Keski-Suomen hiihtosankarit olivat pitkälti Yhtyneiden paperitehtaiden miehiä, joita patruuna Juuso Walden keräsi talliinsa. Mestarihiihtäjä Veikko Hakulinen edusti urallaan muun muassa Jämsänkosken Ilvestä.

Kuusamon Erä-Veikot hallitsi miesten SM-viestejä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta lumisen Koillismaan ainoa hiihdon arvokisavoittaja on silti Kalevi "Susi-Kalle" Oikarainen.

Talvisimmassa maakunnassa Lapissa on kolme olympiavoittajaa, pellolainen legenda Eero Mäntyranta, hänen sisarenpoikansa Pertti Teurajärvi ja viimeisimpänä Sami Jauhojärvi. Rikkana rokassa maailmanmestarit Pirjo Manninen (nyk. Muranen), Olavi Ala-Kultti ja Pekka Niemi

"Väkilukuun suhteutettuna Lappi on ykkönen hiihtomenestyksessä", Hintikka arvioi.

Vuoden 1985 maailmanmestari Kari Härkönen on edelleen ainoa kainuulainen arvokisavoittaja. Pohjois-Savossa 1930-luvun mestarien Paavo Lonkilan, Klaes "Klaus" Karppisen ja Kalle Jalkasen jälkeen vasta Iivo Niskanen toi maakuntaan arvokisakultaa.

Hannu Koivusalo pitää pohjoismaisten hiihtolajien hankaluutena sitä, että ihmiset pakkautuvat etelään ja lumiraja siirtyy pohjoiseen.

Maastohiihdon olosuhteisiin olisi tehtävä jatkossa voimakkaampia satsauksia.

"Tarkoitan ratkaisuja, mitä jääkiekko teki 1960-luvun puolivälissä. Jäähallien rakentaminen aloitettiin ja loppu on historiaa suomalaisen urheiluelämän näkövinkkelistä."

Koivusalon mielestä eteläisessä Suomessakin olisi varmistettava hiihtämään pääseminen joulukuusta maaliskuulle varasto- ja tykkilumen avulla.

Lue lisää: Huippu-urheilupomo Mika Lehtimäki on yhä sielultaan valmentaja – antaa veikkauksen Suomen mitalisaaliista Pekingissä

Vilma Nissisellä on etelän identiteetti, mutta hän on myös kainuulainen: "Helsingissä ei osata ajatella, että täällä voi olla aika ahtaalla siitä, että maksat kaksi euroa litrasta bensaa ja ajat 200 kilometriä päivässä"

Hiihtotähti Perttu Hyvärinen jatkaa kotitilaansa urheilu-uran jälkeen: "Monet ovat harrastaneet nuoruudessaan jalka­palloa ja suunnistusta, mutta minä heilutin heinähankoa ja paskatalikkoa"