
Kuukausien työ tiivistyi Hetkeksi: Ähtärin vanha pappila majoittaa nyt matkailijoita
Kaisa Kaihola ja Juha Kaartinen tarjoavat rauhaa kiireen keskelle.
Viime elokuussa alkanut Hetken kunnostus on voiton puolella. Juha Kaartinen ja Kaisa Kaihola ovat istahtaneet kahvilan ison pöydän ääreen. Tähän huoneeseen katetaan myös aamiainen majoittujille. Kuva: Petteri KivimäkiKaisa Kaihola ja Juha Kaartinen selaavat kännykän kuvapaljoutta. Yhdessä revitään muovimattoja lattiasta. Toisessa puretaan väliseinää. Kolmannessa on pelkkä kuoppa paikalla, jossa nyt on kahvila ja aamiaishuoneen iso pöytä.
"Onko tuosta vasta viisi kuukautta? On sitä ollut hullu, kun tuohon ryhtyi", huokaa toinen.
"Onneksi se on nyt takanapäin", sanoo toinen.
Takanapäin on viime elokuussa alkanut ankara urakka, jossa Ähtärin vanhasta pappilasta kuoriutui Hetki. Talo, jossa on kahvila, puoti ja yhdeksän huonetta yöpyjille. Viimeisetkin huoneet, esimerkiksi alakerran Pikku Kappeli, valmistuvat piakkoin.
Onko tuosta vasta viisi kuukautta? On sitä ollut hullu, kun tuohon ryhtyi.
Hetkessä on myös putiikki. Se on alakerrassa tiloissa, joissa on aikoinaan ollut kirkkoherranvirasto. Kuva: Petteri KivimäkiMiten Hetki sai nimensä?
"Meillä ei ole mitään muuta kuin tämä hetki. Ollaan tässä ja nyt, ollaan hetkessä. Annetaan itselle lupa olla vain, edes hetki", pariskunta kuvailee nimeämisen polkuja.
"Olen kokenut työuupumuksen. Näen ympärilläni paljon kiirettä. Tahdon tarjota paikan pysähtymiseen ja rauhoittumiseen", Kaihola sanoo.
Hän paljastaa haaveensa yhteisestä hetkestä, jonka haluaisi järjestää vierailleen. Pidetään se vielä salassa, palataan siihen kohta.
Tämä huone on Kipinäkamari. Seinän valokuvasuurennoksessa on Ähtärin vanha pappila, joka nyt on muuttunut Hetkeksi. Kuva: Petteri KivimäkiYrittäjyys Hetkessä on uusi elämänvaihe Kaisa Kaiholalle ja Juha Kaartiselle. Kumpikin on ehtinyt aiemmassa elämässään jo paljon.
"Olen ollut 15 vuotta maitotilallisena ja sen jälkeen kymmenen vuotta metsäkoneenkuljettajana", kertoo Ähtäristä kotoisin oleva Kaartinen.
Valkeakoskelta Ähtäriin muuttanut Kaihola työskenteli pitkään sisustussuunnittelijana. Myyntityökin on tullut tutuksi. "Tiesin, että paluuta vanhaan ei ole. Kehittelin jotakin uutta."
Sitten tuli mahdollisuus ostaa vuonna 1876 rakennettu talo. "Juha kertoi, että Ähtärin seurakunta myy vanhan pappilansa. Kävimme sitä katsomassakin."
Ostointo iski pienellä viiveellä mutta sitäkin voimallisempana. "Kirjoitin liiketoimintasuunnitelman raakaversion 11.12.2017", Kaihola kertoo tarkan päivämäärän.
"Otin paperia ja kynän. Piirsin pappilan kuvan ja aloin kirjoittaa. Ideoita tuli ja tuli. Aivan kuin olisin napsinut niitä ilmasta, tuosta ja tuosta", hän kuvailee.
Ostotarjous piti jättää viimeistään 31.1.2018 kello 16. "Jätin omani tuona päivänä kello 15.45", Kaihola kertoo.
Tuli on muinoin nuollut hirsiä, joku on kirjoittanut seinään vuosiluvun 1897. Nokinen muisto on osa Kipinäkamaria kuin taulu. Kuva: Petteri KivimäkiÄhtärin seurakunta hyväksyi tarjouksen. Kaupat tehtiin viime elokuussa. Jätelava tuotiin pihaan elokuun 20. päivänä. Lava täyttyi monta kertaa. Esimerkiksi muovimatoista, joita oli paikoin kolmessa kerroksessa.
"Huopaa ja tasoitteita kaavimme pois. Nauloja nypimme irti jäätävän määrän", pariskunta muistelee remontin vaiheita.
Kirvesmiehet tulivat lokakuussa. Heidän lisäkseen ammattilaisia on tarvittu putki- ja sähkötöihin.
Lokakuun lopussa alettiin purkaa lattiaa. "Pelotti aika paljon, missä kunnossa alapohja on."
Ikäviä yllätyksiä ei ilmaantunut. Kaikki oli korjattavissa – kunhan ensin oli kuljetettu pois vanhoja rakennusjätteitä ja eristeenä käytettyä hiekkaa.
"Hiekkaa kuskattiin muualle 80 tonnia", Kaartinen kertoo.
Kiitos uurastuksen, Vanha Pappila Hetki voi nyt toivottaa tulijat tervetulleiksi.
"Ensin avasimme kahvilan. Ensimmäiset yöpyjät tulivat pääsiäisenä. Jännitti ihan hitokseen, mitä asiakkaat sanovat", Kaihola kertoo.
Kaikki meni enemmän kuin hyvin. "Lähtiessään vieraat halasivat meitä kiitokseksi. Se kertoo paljon."
Vanhan talon rauha, levolliset hirsiseinät, kaunis kunnostus ja harkitut värivalinnat viehättävät.
"Maisema sammuu hitaasti ruutuikkunoiden takana, olen levittänyt keskeneräisen käsikirjoituksen kirjoituspöydälle. Ajattelen ihmisiä, jotka ovat ajatelleet tämän pöydän ääressä ennen minua. Ajattelen pappilahiljaisuutta, poimin siitä muutaman rivin romaaniini", yksi yöpyjistä on kirjoittanut vieraskirjaan.
Hetki on vain kivenheiton päässä Ähtärin keskustan pääraitista. Ei uskoisi, sijainti Ouluveden rannassa on niin rauhallinen. Kuva: Petteri Kivimäki
Jokainen huone on erilainen, jokaisella on oma nimi. Tältä näyttää Runoilijan kulma. Kuva: Petteri Kivimäki
Yrittäjyys Hetkessä on uusi elämänvaihe Juha Kaartiselle ja Kaisa Kaiholalle. Kumpikin on ehtinyt aiemmassa elämässään jo paljon. Juha on ollut sekä maitotilallinen että metsäkoneenkuljettaja. Kaisa on työskennellyt pitkään sisustussuunnittelijana. Kuva: Petteri KivimäkiOn aika kertoa Kaisa Kaiholan haave hetkestä, jonka hän haluaisi tarjota vierailleen. Muutaman vuoden päästä ehkä.
"Juha Tapio soittaa akustista konserttia tuossa pihamaalla järven rannassa. Ihmiset istuvat nurmikolle levitetyillä matoilla. Ollaan, nautitaan, chillaillaan."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
