Lahjoita yhteisvastuulle, niin saat itsestäsi pahvisijaisen kirkonpenkkiin – seurakunnat ovat keksineet uusia keinoja kerätä rahaa, kun ovilla ei voi käydä ja kirkkokolehditkin ovat siirtyneet mobiiliin

Yhteisvastuukeräys 2021 kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Kuva: Juho Leskinen

Jo vuosikymmenten ajan on totuttu siihen, että kevättalvella yhteisvastuukerääjät ilmestyvät oville tai kadunkulmiin lippaineen. Viime keväänä korona kuitenkin halvaannutti myös tämän toiminnan, ja viime vuoden keräystuotto putosi kolmesta miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan.

Tänä vuonna keräyksessä päästään entisiin summiin, uskoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

"Nyt on opittu käyttämään mobiilivälineitä, ja keräyksen teema, ikäihmisten taloudellinen ahdinko ja digisyrjäytyminen, on jokaisen helppo ymmärtää", hän perustelee.

Seurakunnat ovat olleet kekseliäitä. Esimerkiksi kun Haagan seurakunnassa lahjoittaa 40 euroa, lahjoittajasta tehdään pahvihenkilö istumaan kirkon penkkiin, kun jumalanpalvelusta striimataan. Toisessa seurakunnassa on kudottu yhteisvastuuvillasukkia, jotka on voinut lunastaa kirkkoherranvirastosta.

On pidetty yhteisvastuukirppiksiä Facebookissa ja striimattu yhteisvastuukonsertteja.

"Kirkon keräyksissä vain taivas on rajana ideoissa", Pajunen heittää.

Ovelta ovelle -keräys on ollut tärkeä varsinkin maaseudulla.

"Minulle on vuosittain tullut soittoja eri puolilta maata, että miksi se meidän listakerääjä ei vielä ole tullut, kun minulla on jo kolme viikkoa ollut raha piirongin päällä odottamassa", Pajunen kertoo.

"Takavuosina kuulin yhdeltä kirkkoherralta, että hän on ottanut urakakseen kiertää yhden korttelin vuodessa ovelta ovelle. Usein hänet on pyydetty sisälle asti ja käyty tärkeitäkin keskusteluja, joskus kahvikupin ääressä."

Tänä vuonna ovelle ei tulla koputtamaan eikä kolehtien kauttakaan saada samanlaisia summia kuin ennen. Korona rajoittaa edelleen keräystoimia, jotka edellyttävät kohtaamista. Jokaisella seurakunnalla on oma mobile pay -lahjoitusnumero ja seurakunnat viestivät keräystoimistaan aktiivisesti sosiaalisen median kanavilla.

Jonkin verran kerääjät ovat jalkautuneet ulos lippaiden kanssa siellä, missä koronatilanne ei ole paha.

Keräysjohtaja mainitsee myös hienona eleenä suomalaisen maskifirman Lifa Airin teon: se lahjoitti 20 000 maskia Yhteisvastuukeräykselle.

Lipaskeräyksen hiipumiseen on koronan lisäksi toinenkin syy: käteinen raha on katoamassa. Uusia keräystapoja on ollut hyvä miettiä senkin vuoksi.

Yhteisvastuulla kerättiin alkuun rahaa köyhien auttamiseen sodan seurauksista toipuvassa maassa, kunnes vuonna 1963 mukaan tuli myös kansainvälinen kohde. 50 vuoden ajan tuotosta 60 prosenttia on mennyt kehittyvien maiden auttamiseen.

"Jos raha jaettaisiin tarpeen mukaan, Suomeen jäisi vain prosentti tai kaksi. Mutta kotimaisen avun osuus on haluttu pitää kohtuullisena, koska samalla voidaan vaikuttaa asioihin."

Tapio Pajunen antaa esimerkkeinä viime vuosien teemoista toisen asteen opintojen helpottamisen, saattohoidon ja velkakeräyksen.

Viime mainitusta puhuttiin vastaiskuna pikavipeille. Muun muassa siitä syntyneen metelin myötä saatiin parannetuksi pikavippilainsäädäntöä ja asetettiin ensimmäiset korkorajat. "Kotimaisen kohteen vaikuttavuus on monesti paljon isompi kuin pelkillä euroilla aikaansaatu."

Keräyskuluihin menee jokaisesta eurosta 20 senttiä. Se on vähemmän kuin keräyksissä keskimäärin, koska kerääjinä on paljon vapaaehtoisia. Osa vapaaehtoisista on mukana tunnin viikossa, osa uhraa monta viikkoa yhteisvastuutoimintaan.

Keskimääräinen vapaaehtoinen on yli 50-vuotias nainen. "He ovat myös innokkaimpia lahjoittajia. Ehkä naiset ymmärtävät miehiä paremmin muiden hädän", Pajunen arvelee muistuttaen kuitenkin, että yhteisvastuu on paljon muutakin rahankeräys.

"Jokainen voi osallistua vaikka niin, että miettii, onko omassa lähipiirissä sellaisia ikäihmisiä, jotka ilahtuisivat puhelinsoitosta. Tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia – me kerätään siihen rahaa, mutta hyvinvointia voi vahvistaa monella tavalla."