Köyhyys ja osattomuus nousevat esiin uudella joululevyllä – ”Koen tehtäväkseni muistuttaa, ettei joulu ole kaikille kiiltokuvamainen juhla”
Tuija Rantalaisen joululevyllä muistetaan myös yksinäisiä ja vähäosaisia joulun viettäjiä.Helsinki
Tuija Rantalainen haluaa tuoda joululauluperinteeseen uusia sävyjä. ”Omissa harvoissa suosikkijoululauluissa ei ole joululaulujen kliseitä, mutta niissä on jokin erottuva tarina.” Kuva: Sanne KatainenKuusijuhla, koko kylä koolla. Sali tuoksuu havuilta, odottava tunnelma…
Muusikko ja musiikintekijä Tuija Rantalainen, 51, omistaa uuden Kuusijuhla-albuminsa nimikkokappaleen Ruokolahden Huhtasenkylän kyläkoululle, jota hän kävi lapsena.
Rantalaisen muistot lapsuuden jouluista ovat tunnelmallisia ja kauniita. Vähävaraisessa työläisperheessä ei prameiltu lahjoilla, mutta joulupöydässä riitti aina herkuteltavaa.
Aattona ukki tapasi viedä Rantalaisen ja hänen pikkuveljensä sankarihaudoille tekemään kynttilöistä tuliristin.
”Lapsena mietin, että miksi aattona on oltava hautausmaalla palelluttamassa sormia, mutta vanhemmiten niistä käynneistä jäi arvokkaat muistot. Olenkin ukille ikuisesti kiitollinen, että hän otti meidät mukaan”, Tuija Rantalainen sanoo.
Rantalainen on julkaissut useita sooloalbumeja ja lastenlaululevyjä. Hänen tunnetuin kappaleensa ”Jouluaaton aamu kolmosratikassa” on muodostunut joululaulujen kestosuosikiksi. Kappale kuullaan Kuusijuhla-levyllä uutena versiona.
”Lapsena mietin, että miksi aattona on oltava hautausmaalla palelluttamassa sormia.”
Rantalainen rakastaa kerronnallisia lauluja, joissa on vahvat tekstit. Kappaleissa on paljon tarinoita ja keskiössä on usein köyhä ja osaton ihminen.
Kuusijuhla-levyllä on myös runoilija Anja Erämajan tekstittämä Rahaa päälle maan -kappale, jossa muistutetaan, että suloinen joulu tulee lopulta köyhän niin kuin rikkaan luo.
”Tajusin äskettäin, että tuo kappale on ajankohtaisempi kuin koskaan. Koko ajan uutisoidaan, että sähkö ja ruoka kallistuvat, ja se vaikuttaa monen ihmisen joulunviettoon. Moni viettää joulua yksin ja kaikilla ei ole varaa laittaa joulua. Koen tehtäväkseni muistuttaa, että joulu ei ole kaikille kiiltokuvamainen juhla.”
Rantalainen lauloi ensimmäisen kerran yleisölle neljävuotiaana, kun hän esitti Karjalaseuran tilaisuudessa kappaleen Laps olen köyhän, kauniin Karjalan.
Pianonsoiton hän aloitti 6-vuotiaana ja siitä tuli hänen ammattinsa.
Hän valmistui pianonsoitonopettajaksi Keski-Suomen konservatoriosta vuonna 1997 ja suoritti myöhemmin diplomitutkinnon klassisesta pianonsoitosta.
”Jossain vaiheessa halusin alkaa tehdä omaa musiikkia. Sävelsin teatterimusiikkia ja päädyin Heikki Salon järjestämälle lauluntekokurssille, jossa aloin tehdä myös omia tekstejä. Heikistä tuli suuri esikuvani ja oppi-isäni. Olemme tehneet yhdessä keikkoja ja biisileirejä vuodesta 2005 lähtien.”
”Mieheni on kovempi jouluihminen. Hän rakentaa joka joulu joulukylän kotiimme.”
Rantalaisen kotikylä sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa. Kylän vieressä olevan Immalanjärven toinen pää on Venäjän puolella. Rantalainen leikki lapsena ajatuksella, että jos hän jaksaisi uida riittävän pitkälle, hän olisi Neuvostoliitossa.
Helsingissä asuva Rantalainen viettää osan joulusta lapsuudenkodissaan Ruokolahdella. Yksi jouluperinne on säilynyt siellä vuosikymmeniä. ”Niin kauan, kun olen osannut soittaa pianoa, lapsuudenkodissani on laulettu perinteisiä joululauluja.”
Rantalainen ei hössötä, vaan nautiskelee joulusta rauhallisesti.
”Mieheni on kovempi jouluihminen. Hän rakentaa joka joulu joulukylän kotiimme. Itselleni on tärkeintä, että saa rauhoittua ja tavata rakkaita ihmisiä.”
Tuija Rantalaisen Kuusijuhla-albumi ilmestyi marraskuun lopulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
