Pölyyntyneestä pahvilaatikosta löytyneelle C-kasetille oli äänitetty laulun aihio
Sanapari villejä lupiineja hohti ja tuntui hyvältä, kuvaa tämä viikon Ikivihreää sen tekijä J. Karjalainen.Yhdessä kuljetaan
päivän kirkkauteen,
tiellä jonka varrella
kasvaa villejä lupiineja.
Villejä lupiineja on J. Karjalaisen (1957–) levyttämä ikivihreä, joka ilmestyi samannimisellä pitkäsoitolla vuonna 1994.
Karjalaisen yhdestoista studioalbumi oli kaupallinen menestys. Se myi yli 67 000 kappaletta ja ylitti sekä kulta- että platinarajan vuonna 1994.
Suomen virallisen listan ykköseksi noussut levy oli listan kärjessä yhteensä viiden viikon ajan.
Vielä olen kovin
väsynyt mies,
vaivun uneen uudelleen.
Idean hittiinsä J. Karjalainen sai pengottuaan vinttiä Keltaisessa talossa eli kesäpaikassaan Perniössä. Pölyyntyneestä pahvilaatikosta löytyneelle C-kasetille oli äänitetty Karjalaisen tekemä laulun aihio Venäläinen romanssi, jota hän kehitti eteenpäin.
Hänen muutettuaan biisiraakileen soinnutusta ja laulumelodiaa lopputuloksena oli pian kaikkien tuntema Villejä lupiineja. Viimeisen silauksen kappaleelle antoi rumpali Janne Haaviston taitava sovitus.
Ja sä tulet mua vastaan,
tartut käteeni…
Mistä laulu sitten kertoo?
”Kappaletta tehdessä mielessäni oli kuva kesäpäivästä ja lumotusta tiestä. Tämän jälkeen aloin pohtia, mitä muuta siihen maailmaan voisi kuulua. Kun sanapari villejä lupiineja tuli mieleen, se vain hohti ja tuntui hyvältä”, muisteli Karjalainen myöhemmin haastattelussa.
Laulaja kertoi tajunneensa samalla, että kauniilla lupiinilla on pelottavakin puolensa. Valtateiden silmänilo on nimittäin myrkyllinen ja nopeasti leviävänä vieraslajina uhka niittyjen muille kasvilajeille.
Kasvien pariin Karjalainen palasi Sä kuljetat mua -albumilla (2018), jolta löytyy kappale Terve, Sirkka Lautamies. Laulun päähenkilön kokoaman kasviston Karjalainen oli aiemmin löytänyt kirpputorilta. Hän kuvailee tekstissä todellista nuorta naista, joka 1920-luvulla keräsi ja prässäsi kissankelloja ja kurjenmiekkoja.
Kasviaiheisia lauluja löytyy toki enemmänkin suomalaisesta populaarimusiikista, esimerkkeinä Irwinin Rentun ruusu tai Kari Kuuvan humoristinen Tango Pelargonia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
