Kemi käyttää kulttuuriin 280 euroa asukasta kohti, Mynämäki vain neljä: "Rahat käytetään tosi tehokkaasti"

Tohmajärven kirjasto- ja kulttuuritoimen johtaja Liisa Mäenpää kunnan kuuluisuuden, Katri-Helenan, varjossa. Laulajasta on näyttely Nymanin koti- ja apteekkimuseon yhteydessä. Kuva: Lari Lievonen

Maaseutumaiset ja taajaan asutut kunnat käyttävät asukasta kohti selvästi kaupunkimaisia kuntia vähemmän rahaa kulttuuriin. Kuva: Jukka Pasonen

Vuonna 2016 kulttuurin nettokäyttökustannukset olivat kaupunkimaisissa kunnissa kaksinkertaiset verrattuna maaseutumaisiin kuntiin.

Kaikista kunnista pienimmällä summalta selvisi taajaan asuttu Mynämäki. Yhdelle kuntalaisen kulttuurimenoiksi voidaan laskea neljä euroa vuodessa.

Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa sekä järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Lain edellytys täyttyy Mynämäellä, sanoo kunnan kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies.

"Rahat käytetään tosi tehokkaasti", hän painottaa.

Mynämäki tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen muiden kuntien, museoiden ja kotiseutuyhdistysten kanssa. Esimerkiksi Mietoisten kyläyhdistys ylläpitää kunnan omistamaa museota. Mynämäellä on myös aktiivisia kyliä.

Kunnan 27 000 euron vuotuisesta kulttuuribudjetista neljäsosa kuluukin avustuksiin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksille sekä kylätoimijoille, kertoo kunnan kirjasto- ja kulttuuripalveluvastaava Viktoria Kulmala. Yhtä suuria kulueriä ovat tapahtumien kertakorvaukset taiteilijoille ja museoiden ylläpito.

Päiviö-Häkämies nostaa esiin Koneen säätiön Saaren kartanon residenssin. Siellä asuu suuri määrä taiteilijoita, joista yksi on yhteisötaitelija. Hän auttaa kotiseutuyhdistyksiä niiden kulttuuriponnistuksissa.

Kunta ostaa taiteen perusopetuksen Turun musiikkiopistosta ja on mukana Raisio-opiston toiminnassa.

Päiviö-Häkämies korostaa koulujen kerhotoiminnan merkitystä alueella, jossa ihmiset asuvat hajallaan. Se tavoittaa nuoret. "Vaikka musiikki- ja liikuntatarjontaa on kerhoissa hyvin, on vielä tekemistä, että lapset ovat tasavertaisessa asemassa", Päiviö-Häkämies sanoo. Kunta suunnittelee kuvataiteen tarjonnan lisäämistä kerhotoimintaan.

Kaupunkimainen Kemi käytti vuonna 2016 kaikista kunnista eniten rahaa kulttuuriin, 280 euroa asukasta kohti. Seuraavana nettokäyttökustannusten listalla oli maaseutumainen Tohmajärvi. Tohmajärveläisen kulttuurikustannukset olivat 235 euroa vuonna 2016.

Suurin syy Tohmajärven suhteellisen korkeisiin kulttuurikuluihin on Keski-Karjalan musiikkiopisto, kertoo kunnan kirjasto- ja kulttuuritoimen johtaja Liisa Mäenpää. Musiikkiopistossa on mukana kuusi muutakin kuntaa.

Tohmajärvi tarjoaa lapsille ja nuorille kulttuuria päiväkoti- tai koulupäivien aikana Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston kautta. Jokainen luokka-aste saa vuosittain kulttuurikokemuksen päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin asti.

Mäenpään mukaan kunnan kokonaismenoista kului viime vuonna kulttuuriin 0,20 prosenttia ja edellisenä vuonna 0,11 prosenttia. "Pieni osuus se on."

Hän uskoo lain vaatimusten täyttyvän Tohmajärvellä. "Toki rahaa voisi olla enemmänkin."

"Olisi loistavaa, jos raha tulisi valtiolta korvamerkittynä kulttuuriin. Nyt se hukkuu kokonaisuuteen, eikä välttämättä ohjaudu kulttuuriin", Mäenpää sanoo.

Hän on huolissaan alueellisesta tasa-arvoisuudesta. "Kulttuurimahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, että ne olisivat tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Rahaa voisi suunnata syrjäseuduille enemmänkin."

FAKTA:

Laajan kirjon kulttuuri

1. Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, museot ja näyttelyt, teatterit, tanssi, sirkus, musiikki ja muu kulttuuri sisältyvät jutun kulttuuritoiminnan lukuihin. Jaottelu on Tilastokeskuksen.

2. Kansalaisopistojen toiminnassa on muutakin kuin kulttuuria, mutta sitä ei erotella kustannuksissa.

3. Yleinen kulttuuritoiminta sekä museot, teatterit ja orkesterit sisältyvät kuntien kulttuuritoimintaan peruspalvelujen arvioinnissa.

4. Kirjastojen kulut eivät ole mukana kulttuuriluvuissa.

Nettokäyttökustannus on käyttökustannusten ja käyttötuottojen välinen erotus. Nettokäyttökustannukset ovat kustannuksia, joista on vähennetty tulot esimerkiksi lipunmyynnistä.