Kesäloman auvoa

Teini-ikäiset koululaiseni odottivat kesäloman alkua kuin kuuta nousevaa. Toinen laski jäljellä olevia päiviä, lopulta tunteja. Toinen puolestaan suunnitteli kavereiden kanssa niin paljon ohjelmaa, että kaiken sen toteuttamiseen menisi useampi loma.

Nuorin seurasi vierestä hieman ihmetellen, kovasti eläytyen.

Nuorimmalle esikoulun loppuminen oli iso juttu, sillä hän odottaa innolla koulun alkamista. Hänellä on päiväkodissa vielä muutamia leikkipäiviä kesän aikana, kun taas teinit eivät halunneet edes leireille: lomille lomps ja silkkaa ohjelmoimatonta aikaa.

Kun koululaiset tulivat kotiin todistusten kera, pulputtaen kaikesta, mitä koulussa oli tapahtunut, mitä oli sovittu kavereiden kanssa ja kuinka ihanaa oli, kun nyt loma lopulta alkoi, en voinut kuin hymyillä. Jätskiautosta ostettiin järkyttävä määrä jäätelöä – riittäisi muka seuraavaan kertaan asti – ja sitten mentiin saunaan.

Koulun pitkä kesäloma on itselleni ja varmasti monelle muullekin jokavuotinen vanhemmuuden tulikoe.

Miten varmistaa sopivasti lepoa ja virikettä, kun itse ei voi heittäytyä yli kahdeksi kuukaudeksi pelkkään lomamoodiin? Miten huolehtia läsnäolosta, katsoa tarpeeksi lasten perään, löytää sopiva omatoimisuuden ja huolehtimisen tasapaino, kun tilanteet ja tarpeet vaihtelevat päivästä toiseen?

Onneksi työni on hyvin joustavaa. Saan itse suunnitella tekemiseni, mitään tunti- tai kellonaikarajoja ei ole. Kunhan asiat tulevat asiallisesti hoidetuksi ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, olen vapaa kuin taivaan lintu. Osaan todellakin arvostaa tätä!

Vapaudesta seuraa kuitenkin aina vastuu: mikä on riittävän hyvää? Kun jokainen puhelu, viesti ja asiakastapaaminen on oma valinta, on minun vikani, jos homma ei rullaa.

Vapauteni myötä loma ja työ punoutuvat toisiinsa niin, että pienellä suunnittelulla jokaiseen päivään mahtuu molempia. Vuosien harjoittelun myötä lapsitrioni ja minä pelaamme erinomaisesti samaan pussiin. He tietävät äidin olevan saatavilla, aina. Ja osaavat olla niin hurmaavasti lötköttäviä laiskiaisia kuin reippaita ja omatoimisiakin. Välillä vienosti muistutan, kumpaa asennetta juuri siihen tilanteeseen tarvitaan.

Sopivasti asumme kauniissa saaristossa, jossa kaikki on meille lähellä. Satoja rantoja uimista varten, upeaa luontoa samoiltavaksi, herkullisia ruokia joka nurkan takana, kaunista taidetta ja mahtavia elämyksiä piipahdusetäisyydellä.

Näistä osasista koostuu tämänkin kesän lomasoppamme. Jokainen tuo persoonallaan siihen omat mausteensa. Kulhot on katettu, lomasoppaa lusikoimaan joka iikka!

Kirjoittajan mielestä kesä on vuoden parasta aikaa!