Suomimatkailua lenkkitossut jalassa: Kyläjuoksutapahtuma oli sekä antoisa että tuskallinen kokemus

Juoksutapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea. Tapahtumiin osallistuminen on oiva tapa tehdä suomimatkailua. Linnea Nordling tutustui Fiskarin nähtävyyksiin juoksukilpailun lomassa. Kuva: Niklas Wickholm

Toimittajan juhannusviikonlopun piti olla rento lepoloma. Ei kiirettä eikä hötkyilyä, eikä varsinkaan suuria urheilusuorituksia. Mutta niin vain huomasin juhannusaattona seisovani lähtöviivalla lenkkitossut jalassa, valmiina starttaamaan taas yhdet juoksukisat.

Fiskars Village Run osoittautui samaan aikaan sekä antoisaksi että tuskalliseksi kokemukseksi. Antoisaksi siksi, että vierailin ensimmäistä kertaa Fiskarissa. Hölkätessä oli mukavaa samalla tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja kauniisiin maisemiin.

Tuskalliseksi taas siksi, että yliarvioin oman istumatyöläisen kuntoni ja aloitin liian kovaa.

Juoksukisat koukuttavat, uskokaa tai älkää. Ne myös motivoivat kunnon ylläpitämisessä. Tärkeintä on osallistumisen ilo, ja jos hyvin käy, niin itsensä ylittäminen. Enkä tähän päivään mennessä ole vielä löytänyt yhtä helppoa, halpaa ja niin hyvin peruskuntoa ylläpitävää harrastusta kuin juokseminen.

Juoksutapahtumien tarjonta on merkittävästi lisääntynyt ja monipuolistunut. Viime vuosina on tullut esimerkiksi polkujuoksu- ja extremejuoksutapahtumia, juoksun ja uinnin yhdistäviä tapahtumia ja väriestejuoksuja.

"Viidessä vuodessa pelkästään polkujuoksutapahtumia on tullut toistasataa lisää", Helsinki City -tapahtumien kilpailujohtaja Markku Haverinen Suomen urheiluliitosta kertoo.

Juoksija-lehden päätoimittaja Tomi Savolainen arvelee, että polkujuoksun suosion kasvua selittävät osittain metsän ja luonnon vetovoima sekä metsän kyky tarjota hektiseen elämään vastapainoa.

Juoksutapahtumista haetaan nimenomaan elämyksiä, Haverinen sanoo. Hyvä kunto ja onnistunut suoritus eivät enää ole ratkaisevia kaikille.

Uudenlaiset juoksutapahtumat ovat jonkin verran vieneet osallistujia perinteisiltä. "Kilpailua on enemmän, kun tapahtumia on paljon. Yhä enemmän järjestetään kilpailuja myös muissa fyysistä kuntoa vaativissa lajeissa", Haverinen toteaa.

Suomalaisten liikuntakäyttäytymistä on laajemmin tutkittu viimeksi vuonna 2010. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa todettiin noin 600 000 ihmisen käyvän vähintään kerran viikossa juoksulenkillä.

Juoksuharrastuksessa ovat selvässä kasvussa erilaiset juoksukoulut ja yhteislenkit, Savolainen kertoo. "Tärkeää on juoksun sosiaalinen ulottuvuus."

Haverisen mukaan juoksuharrastus oli aiempina vuosina jatkuvampaa. Nykyään niin sanottu kertaluontoinen kunnonkohotus on lisääntynyt.

Savolainen nostaa esiin myös polarisaation: suomalaisissa on yhä enemmän todella hyväkuntoisia mutta myös rapakuntoisia. "Kansanterveyden takia olisi tärkeää saada perustasoa ylös, ja se pitää tehdä nimenomaan vähän liikkuvien kuntoa parantamalla."

Terveydenhuolto on Savolaisen mukaan muuttumassa yhä enemmän akuuttien sairauksien hoitamisesta kohti terveyden huoltamista. Liikunta – kuten myös riittävä lepo ja hyvä ravinto – ovat oivia lääkkeitä ja ennaltaehkäiseviä hyvinvointitekijöitä.

"Kestävyysliikunta hyödyttää yksilön lisäksi myös yhteiskuntaa, kun suomalaiset pysyvät hyvässä kunnossa", Haverinen tiivistää.