Kirja-arvio: Näinkö ankeaa on elämä Pohjois-Ruotsin maaseudulla? Stina Jacksonin trillerissä on toiveikas pohjavire

Stina Jackson: Erämaa. Suomennos: Jaana Nikula. 335 sivua. Otava. Kuva: Kirjailijan Stefan Tell / Otava

Tällaista on elämä Pohjois-Ruotsissa: taloja on harvassa, niiden välissä kasvaa talousmetsää, ihmiset kyräilevät ja kyttäävät toisiaan, huumeita kuluu, yhden puhutaan syntyneen insestin seurauksena ja toinen onnistuu keinottelemaan itsensä metsätilakaupoilla rikkaaksi.

Ruotsin Skellefteåsta kotoisin oleva, Yhdysvaltojen Denverissä asuva Stina Jackson ei taida muistella kotiseutuaan pelkästään hyvällä.

Erämaa kertoo pienessä Ödesmarkin kylässä elävästä Livistä. Liv asuu kontrolloivan isänsä Vidarin ja teini-ikäisen poikansa Simonin kanssa. Kun Vidar katoaa, etsinnät tietysti käynnistyvät mutta kyläläiset ovat tapahtuneesta pääsääntöisesti helpottuneita. Liv päätyy pohdiskelemaan menneisyytensä solmuja.

Trilleri pitää otteessaan ja kulkee eteenpäin tasaisesti.

Suomennoksen takakanteen on painettu Göteborgs-Posten-lehden arvio: "Ennenkuulumattoman kaamea tarina." Lausahdus antaa tapahtumista väärän kuvan. Kyläelämän kuvaus on kyllä ankeaa, mutta kaiken kauheuden läpäisee toivo jostain paremmasta. Asioiden ei ole pakko olla huonosti ikuisesti, vaikka ne juuri nyt olisivatkin.

Erämaa on Jacksonin toinen romaani. Ensimmäinen oli nimeltään Hopeatie, ja se palkittiin ilmestymisvuotenaan Ruotsin parhaana romaanina. Erämaa oli ehdolla saman palkinnon saajaksi tänä vuonna.

Lue täältä kaikki Maaseudun Tulevaisuuden kirja- ja muut kulttuuriarviot.