Pitkän covidin oireet voivat olla moninaisia – pahimmillaan potilaalta eivät onnistu edes normaalit arkielämän askareet

Pitkän covidin oireita ovat muun muassa uupumus, hengitysvaikeudet ja rintakipu, alentunut rasituksen sieto sekä aivosumu Kuva: Timo Filpus

Jo koronapandemian alusta asti on ollut selvää, että kaikki eivät taudista tokene ilman pitkäkestoisia myöhäisoireita. Oireille annettiin valtameren takana nimikin: pasc tai long covid.

Pitkäkestoinen covid-19-tauti on vielä vaillinaisesti tunnettu, vaikka siitä on vajaan kahden vuoden aikana tutkittu. Tutkimuksista esitti juuri vuoden vaihteessa yhteenvedon Suomen sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä asian­tuntijaryhmä.

WHO:n määritelmän mukaan pitkä covid ilmenee kolmen kuukauden kuluessa koronainfektiosta. Oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta, eikä niille löydy muuta selitystä. Ne voivat jatkua heti taudin jälkeen tai alkaa vasta myöhemmin ja aaltoillakin.

Tavallisimmat oireet ovat uupumus, hengitysvaikeudet ja rintakipu, alentunut rasituksen sieto sekä aivosumu.

Oirekirjo voi olla laaja, yhdessä brittitutkimuksessa todettiin 200 oiretta eri elinjärjestelmissä. Pitkä covid on onneksi usein lievä, mutta pahimmillaan potilaalta eivät onnistu edes normaalit arkielämän askareet.

Taudin diagnoosi on toistaiseksi ongelmallinen, koska toteavaa testiä ei ole. Muiden mahdollisten selitysten, vaikkapa kroonisen väsymysoireyhtymän, poissulkeminen voi olla todella vaativaa.

Vielä on epäselvää, mikä näitä myöhäisoireita aiheuttaa. Voi olla, että osa oireista on suoraan seurausta viruksen aiheuttamista muutoksista erilaisiin soluihin. Osia viruksesta voi jäädä elimistöön.

Toisaalta on myös ajateltu, että viruksen herättämä puolustus­reaktio harhautuu elimistön omia rakenteita vastaan. Seurauksena on usein veren hyytymiseen ja hermoston toimintaan kohdistuva häiriö.

Meidän asiantuntijaryhmämme mukaan pitkä covid voi vaivata jopa joka toista aikuista koronapotilasta, lapsia huomattavasti harvemmin. Vaiva on yleisempi vaikean infektion jälkeen mutta voi seurata oireetontakin tautia.

Vaikka arvio pitkän koronataudin yleisyydestä olisi tässä vaiheessa ylipessimistinen, on odotettavissa paljon ja pitkään inhimillistä kärsimystä ja raskaita aikoja terveyden­hoitojärjestelmällemme. Voimme toivoa – näyttöä siitä ei vielä ole –, että tämä ongelma ei ole kovin yleinen nyt vallitsevan omikronviruksen aiheuttaman taudin jälkeen.

Toistaiseksi ei pitkäkestoiseen covid-19-tautiin ole tehoavaa hoitoa. Rokotuksin voimme sentään estää paitsi itse koronainfektioita myös vähentää riskiä taudin pasc-maiseen pitkittymisen.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.