
Sairaaksi jalostettujen koirien risteytys terveemmiksi roduiksi on vain muutamien kasvattajien varassa, kritisoi journalisti Jenna Lehtonen – Kennelliitto: monet pelkäävät ulkonäkömuutoksia
Valtaosa cavalierin ja ranskanbulldoggin kasvattajista ei osallistu risteytysprojekteihin, kritisoi toimittaja Jenna Lehtonen. Kennelliiton mielestä Suomi on edelläkävijä roturisteytyksissä.
Suomessa cavalier kingcharlesspanieleiden jalostus on yhä sallittua. Norjassa sairaiden cavalier kingcharlesinspanieleiden jalostus nykymuodossaan todettiin lainvastaiseksi ja epäeettiseksi. Kuvassa journalisti Jenna Lehtonen, cavalier kingcharlesinspaniel Sukka ja rescuekoira Taala. Kuva: Jarno MelaSuomen Kennelliiton hallitus hyväksyi alkukesästä cavalier kingcharlesinspanieleiden ja ranskanbulldoggien roturisteytysprojektit.
Kuvajournalisti Jenna Lehtonen näkee cavalierin ja ranskanbulldoggien omat risteytysprojektit hienona asiana. Ongelma on hänen mukaansa kuitenkin siinä, että valtaosa kasvattajista ei osallistu niihin. Lehtonen on perehtynyt koiramaailman epäkohtiin podcastissaan Koira haudattuna, josta on julkaistu kaksi tuotantokautta.
”Risteytysprojektit on vain muutamien pioneerikasvattajien vastuulla. Tällä hetkellä Suomessa vain monistetaan ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta johtuvia sairauksia, koska monet koirarodut ovat niin sisäsiittoisia”, Lehtonen sanoo.
Sukka-koiran silmä jouduttiin poistamaan vakavan silmätulehduksen vuoksi. Lyhytkalloiset rodut, kuten cavalier kingcharlesinspanielit, ovat alttiimpia tulehduksille ja vammoille. Lyhytkalloisuus johtuu ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta. Kuva: Jarno MelaKennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan esittelijä Kaisa Metteri-Goldin mukaan roturisteytykseen vaaditaan useita kasvattajia per koirarotu. Tarkempia kasvattajien määriä roturisteytyksiin osallistumisessa hän ei osaa sanoa.
Roturisteytys on jalostuksen keino, jolla pyritään pelastamaan koirarotuja, joilla on muun muassa runsaasti perinnöllisiä sairauksia pienen geneettisen vaihtelun vuoksi. Roturisteytyksissä kaksi eri koirarotua risteytetään suunnitelmallisesti ja valvotusti keskenään.
Kennelliiton Metteri-Gold myöntää, että roturisteytysprojektit eivät riitä elvyttämään sairaaksi jalostettuja rotuja, jos valtaosa kasvattajista jatkaa entiseen malliin.
”Kaikki uusi on kasvattajille pelottavaa, koska monet haluavat pitää kiinni puhdasrotuisuudesta. Monet pelkäävät ulkonäkömuutoksia ja luonteen muutoksia koirassa. Kasvattajilta se vaatii myös paljon vaivaa, esimerkiksi pentujen kaikki käynnit ja mahdolliset sairastelut pitää kirjata. Pennut pitää myös luovuttaa ostajille, jotka huolehtivat kunnolla terveystarkastuksista”, sanoo Metteri-Gold.
Suomessa ei vielä tiedetä, ovatko uudet roturisteytykset riittäviä rotujen pelastamiseksi ja tervehdyttämiseksi. Muutoksen näkee mahdollisesti vasta muutaman sukupolven jälkeen, Metteri-Gold huomauttaa.
”Toiveemme olisi, että 10 vuoden kuluttua meillä olisi paljon terveemmät rodut. Kennelliitto tekee aivan varmasti työtä sen eteen, että saadaan enemmän kasvattajia mukaan, jos cavalierin ja ranskanbulldoggien roturisteytykset onnistuvat.”
Norjassa sairaiden cavalier kingcharlesinspanieleiden jalostus nykymuodossaan todettiin lainvastaiseksi ja epäeettiseksi.
Englanninbulldoggit ovat alttiita esimerkiksi vakaville hengitysvaikeuksille, mikä johtuu ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta. Kuvan koira ei liity juttuun. Kuva: Markku UlanderUusia roturisteytysprojekteja esimerkiksi englanninbulldoggille ei ole toistaiseksi hyväksytty. Keskusteluja uusista roturisteytyksistä käydään kuitenkin Kennelliiton ja rotuyhdistysten välillä, Metteri-Gold kertoo.
Englanninbulldoggit kärsivät ulkonäkökeskeisen jalostuksen vuoksi geenivirheestä, joka altistaa muun muassa vakaville hengitysvaikeuksille ja tuki- sekä liikuntaelimistön vaivoille.
Hän ei kerro, mille roduille suunnitellaan uusia roturisteytyksisiä. Kyse on kuitenkin sellaisista koiraroduista, joilla on maailmanlaajuisesti vakavia terveysongelmia. Hän arvelee, että kahden vuoden päästä on käynnissä uusia risteytysprojekteja.
”Kaikki uusi on kasvattajille pelottavaa, koska monet haluavat pitää kiinni puhdasrotuisuudesta.” Kennelliiton Kaisa Metteri-Gold
Suomi ei ole kuitenkaan takapajula koirien jalostusongelmien ratkaisemisessa, myöntää Lehtonen. Esimerkiksi suomenpystykorvaa on jalostettu pitkään ja rotu on suhteellisen terve, hän sanoo.
Suomenpystykoiria käytetään paljon metsästyksessä.
”Metsästäjät lähtivät aikoinaan helpommin rodun terveystalkoisiin, koska eivät halunneet, että koira saa epilepsiakohtauksen metsässä”, Metteri-Gold sanoo.
Juttua korjattu 26.10. klo 9.27: Lisätty tieto ensimmäiseen kuvatekstiin rescuekoira Taalasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





