Kyläseurojen yhdistäminen toi uutta puhtia kylätoimintaan – "Täällä on pidetty yli sata talkoopäivää viimeisten neljän vuoden aikana"

Kyläaktiivit Tuula Paananen, Timo Paananen, Arvo Huuskonen ja Taisto Jauhiainen pitävät sitkeää talkoohenkeä Viitasaaren pohjoislaidan kylien vahvuutena. Kyläseuran seuraava ponnistus on viedä läpi hanke, jolla parannetaan rehevöitymään päässeen Pasalanjärven veden laatua. Kuva: Petteri Kivimäki

Pasalan kylän ylpeys on vapaaehtoistyöllä remontoitu kylätalo. Kuva: Petteri Kivimäki

Keski-Suomen vuoden kyläksi vuosimallia 2020 valittiin Viitasaaren pohjoisosissa sijaitseva Pasalan–Viitakankaan kyläkaksikko.

Naapurikylien pitkään tiiviinä jatkunut yhteistyö johti kyläseurojen yhdistymiseen 2014.

"Yhteistyötä kylien ja kyläseurojen kesken oli ollut jo pitkään. Pasalassa ja Viitakankaalla molemmissa alkoi olla niin vähän aktiivitoimijoita, että päätimme yhdistää seurat", Pasalan–Viitakankaan kyläseuran hallituksen sihteeri Eine Paananen toteaa.

Resurssien kokoaminen kannatti.

"Kyllä se toi uutta aktiivisuutta ja vireyttä toimintaan", kyläseuran hallituksen jäsen Taisto Jauhiainen sanoo.

Viime vuosina kylillä onkin puuhattu monenlaista.

"Pasalan kylätalon remontti oli iso ponnistus. Katto uusittiin, rakennus maalattiin ja kaikki laitettiin uusiksi. Koko urakka tehtiin talkoovoimin", kyläseuran puheenjohtaja Tuula Väisänen kertoo.

Kattoremontti teetettiin ulkopuolisilla.

"Kylän maanomistajat lahjoittivat yhteensä 15 000 euron arvosta puuta kyläseuralle. Osa puusta myytiin ja osa meni katon korjaukseen", kyläseuran hallituksen jäsen Arvo Huuskonen sanoo.

Pasalan kylässä asuva Timo Paananen muistelee talkoovoimin toteutettua puunkeruuprojektia.

"Kierrettiin etsimässä tuulenkaatoja ja pystypuitakin kyläläisten kanssa."

Vuonna 2018 valmistui Kärnä–Pasala–Viitakangas – Viitasaaren virran lähde -nimeä kantava Sini Paanasen kirjoittama kyläkirja.

408-sivuisessa teoksessa käsitellään edellä mainittujen Viitasaaren pohjoiskulman kylien historiaa ja elämänmenoa 1500-luvulta käynnistyneestä asutustoiminnasta nykypäivään.

Viitasaaren kaupunki on antanut aktiivisten kyläläisten hoidettavaksi erilaisia kunnossapitotehtäviä.

Esimerkiksi Pasalan kylässä sijaitsevan Koliman leirikeskuksen uimarannan ylläpito kuuluu kyläseuran vastuulle.

"Siinä, missä nyt on hiekkaranta, oli ennen korkea metsikkö. Sekin urakka tehtiin talkoilla", Timo Paananen kertoo.

"Täällä on pidetty yli sata talkoopäivää viimeisten neljän vuoden aikana. Talkoisiin on osallistunut kymmeniä ihmisiä, joista osa on kesäasukkaita. Yhdessä tekemisen henki on meillä erittäin hyvä", kyläseuraa vetävä Tuula Väisänen kehuu.

Pasalan ja Viitakankaan kylien seuraava ponnistus on Pasalanjärven veden laadun parantaminen.

"Järven tila on huono. Se on päässyt menneinä vuosikymmeninä rehevöitymään. Tavoitteena on parantaa veden laatua niin paljon, että parin vuoden päästä järvi on uimakelpoinen", Timo Paananen sanoo.

Kyläyhdistys saa Pasalanjärven kolmivuotiseen kunnostushankkeeseen taloudellista tukea Keski-Suomen elykeskukselta.

2020-luvun alussa Pasalassa on 190 ympärivuotista asukasta ja naapurikylässä Viitakankaalla 60.

Kesäasukkaiden myötä väkimäärä kylillä kaksinkertaistuu.

Pasalassa on kaksi isoa maatilaa, traktoriyrityksiä ja koneurakointifirma.

Keskellä kylää toimii Arvo Kanasen taiteilijakoti, Tuulensuu-ateljee.

Kesällä avoinna on myös Urpo Minkkisen hirsinavettagalleria, jossa on näytillä eri taiteilijoiden töitä.

Viitakankaalla on lypsykarjatila ja lihakarjatila.

"Pasalan kyläkauppa lakkautettiin vuosikymmen sitten, joten kaikki kaupalliset palvelut ovat Viitasaaren keskustassa", Väisänen kertoo.

Viitakankaalta kertyy Viitasaaren taajamaan 17 kilometrin matka. Etäisyys Pasalasta keskustaan on 25 kilometriä.

"Meidän kylien onni on ollut aktiivisissa asukkaissa. Toivottavasti kyläseura pysyy jatkossakin vireänä. Erityisesti toivomme, että saisimme myös nuoria ihmisiä mukaan toimintaan", Väisänen toteaa.