Eeva Ojala kannustaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti lukukoiratoimintaa. ”Lukukoiran rodulla tai roduttomuudella ei ole väliä. Luonne ratkaisee.” Kuva: Johannes Tervo
Lutuinen lukukoira ei hetkahda haparoinnista eikä haukahda hermoilulle – Seinäjoella lukuvartit varattiin hetkessä loppuun
Vieressä istuva koira rentouttaa ja innostaa lukemaan ääneen. Lasten lisäksi lukukoirasta hyötyvät esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat tai stressaantuneet yliopisto-opiskelijat.
Matleena Mäki ja pikkusisko Mirjami Mäki lukivat ääneen lukukoira Leonalle syyslomalla Seinäjoen kirjastossa. Kuva: Johannes TervoYhdeksänvuotias Kennelliiton lukukoira Leona kurkkii malttamattomana sisään Seinäjoen kaupunginkirjaston ikkunoista.
On syyslomaviikko, joten kirjastossa riittää kuhinaa. Leona ei kuitenkaan väenpaljoutta hetkahda vaan istuu rauhallisesti omistajansa Eeva Ojalan vieressä.
Viimein kello lyö kolme, ja karkeakarvainen mäyräkoira Selma tassuttelee ovista ulos. On Leonan vuoro istahtaa lukuhuoneen säkkituolille kuuntelemaan ääneen lukevia lapsia.
Seinäjoen kirjastossa syyslomalla järjestetty lukukoiratapahtuma oli niin suosittu, että neljän eri lukukoiran lukuvartit oli varattu täyteen etukäteen.
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut Ojala on lukukoiraohjaaja ja Etelä-Pohjanmaan kennelpiirin kaverikoiravastaava.
”Lukukoiratoiminta on vienyt täysillä mukanaan ja on mukavaa vastapainoa muulle työnteolle”, hän kertoo.
Vaikka tapahtuma oli suunnattu lapsille, Ojala muistuttaa, että lukukoirat eivät ole vain lapsia tai lukihäiriöistä kärsiviä varten.
”Niistä hyötyvät myös muun muassa muistisairaat, fyysisesti vaikeasti vammautuneet ja mielenterveyskuntoutujat”, hän luettelee.
Kaveri- ja lukukoirat ovat olleet menestys myös yliopistoissa. Jyväskylän yliopistossa kysyntää on riittänyt niin paljon, että kampukselle suunnitellaan jo toista toimintaan sopivaa tilaa.
”Koira voi lievittää tenttiviikon stressiä, auttaa yksinäisyyteen tai helpottaa esiintymispelkoa”, Ojala antaa esimerkkejä.
Eeva Ojala ohjaa lukukoira Leonan sopivaan asentoon Matleena ja Mirjami Mäen väliin. Kuva: Johannes TervoLukukoiran tehtävänä on olla läsnä ja kuunnella. Koira ei arvostele, tuomitse tai huomauttele lukijalle virheistä.
Tuokio Kennelliiton lukukoiran kanssa on maksuton. Ohjaajat ovat vapaaehtoisia eivätkä saa lukukoiratoiminnasta palkkaa tai kulukorvauksia.
Lukukoirat työskentelevät pääasiassa kirjastoissa. Jos lapsi kaipaa tukea, vanhemmat voivat tulla aluksi käymään lukutilassa.
Itse lukutilanteessa paikalla on kuitenkin vain lukukoira, ohjaaja ja lukija. Joskus lukijoita voi olla kaksi, kuten sisarukset tai kaverit. Olennaista on, ettei lukija lue ohjaajalle vaan koiralle.
Ojala pyrkii olemaan lukuhetken ajan huomaamaton. Yleensä hän istuu vähän viistosti lukijaan ja auttaa tätä vain pyydettäessä.
”Jos vanhemmat kysyvät lukuhetken jälkeen, miten lapsella meni, vastaan, että sen tietää vain koira.”
Kennell iiton lukukoiratoiminta sai alkunsa vuonna 2015.
Toiminta oli tuolloin kirjavaa. Kennelliitto halusi laatia yhdessä kirjastojen kanssa selvät ja valtakunnallisesti kaikille samat pelisäännöt.
”Periaatteessa kuka tahansa on voinut sanoa koiransa olevan lukukoira. Onneksi tämä on vähentynyt, ja kirjastot sekä koulut haluavat enenevässä määrin Kennelliiton lukukoiria.”
Ojalan mukaan koulutuksissa pohdittiin, hävettäisikö ihmisiä lukea koiralle. Kävi kuitenkin päinvastoin.
Ensimmäiset koulutukset järjestettiin vuonna 2017. Nyt Suomessa on jo yli 250 Kennelliiton lukukoiraa, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Siitä huolimatta resurssit eivät ole riittävät. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla monet koulut ovat jonottaneet jo pitkään omaa lukukoiraa.
”Kouluilla pitäisi käydä päivisin, jolloin valtaosa vapaaehtoisista ohjaajista on töissä. Siksi etenkin vuorotyöläiset ovat tervetulleita mukaan”, Ojala toivoo.
Leona aloitti lukukoirana pari vuotta sitten. Kuva: Johannes TervoOhjaajalla on aina vastuu omasta lukukoirastaan.
”Ohjaajan pitää pystyä lukemaan koiran elekieltä. Lisäksi ohjaajilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus”, Ojala korostaa.
Kennelliiton soveltuvuusarvioinnin kompastuskivenä on useimmiten se, ettei koira osaa rauhoittua.
”Silloin kehotamme harjoittelemaan ja tulemaan arviointiin uudelleen myöhemmin. Kaikille on samat säännöt eikä koiria saa esimerkiksi houkutella tai palkita makupaloilla lukutilanteessa.”
Ojalan oma koira Leona, cairnterrierin ja petit basset griffon vendéenin sekoitus, on työssään jo konkari ja eläkkeelle jääminen häämöttää edessä.
Kotona on kuitenkin jo kasvamassa kaksi tulevaisuuden lupausta: yorkshirenterrieri Jonne Aaron ja bedlingtoninterrieri Petrus.
Seuraavat lukukoirakurssit järjestetään tammikuussa Leppävirralla ja helmikuussa Seinäjoella. Vapaita paikkoja voi tiedustella kennelpiirien kaverikoiravastaavilta.
Kennelliiton lukukoira
Lukukoiratoiminta on eläinavusteista. Se on levinnyt Suomeen Yhdysvalloista.
Lukukoiran tulee olla yli kaksivuotias, perusterve ja ihmisystävällinen. Koiran tulee osata rauhoittua vieraiden ihmisten seurassa sekä työskennellä muiden koirien lähellä.
Lisäksi koiran pitää olla Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittynä.
Kaikkien lukukoirien tulee läpäistä Kennelliiton järjestämä soveltuvuusarviointi.
Lukukoiraohjaaja on täysi-ikäinen, lukukoirakurssin suorittanut Kennelliiton jäsen. Jäsenyys vaaditaan vakuutusten vuoksi.
Lähde: Kennelliitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
