Tiesitkö, että toinen maailmansota alkoi jo oikeastaan 1937 kaukana Euroopasta?

Japanin rooli toisessa maailmansodassa on tarkastelussa Ylen neliosaisessa historiadokumentissa. Militarismi kosketti myös pikkulapsia. Kuva on Tokiosta vuodelta 1937. Kuva: Bettmann/Yle

Erän Kioton prefektuurista sotaan värvätty japanilaispoika sai äidiltään tikarin. Äiti sanoi pojalle, että ”jos jäät kiinalaisten vankiksi, viillä tällä vatsasi auki, jotta kuolet. Minulla on jo kolme poikaa, joten ei haittaa, jos menetän sinut.” Edellä oleva hyytävä kuvaus kuullaan Ylellä esitettävässä Japani sodassa (Inside Japan's War) -historiasarjassa. Lainauksesta käy ilmi, millaisen sotaisan innostuksen vallassa Japanin kansa kävi kiinalaisten kimppuun 1930-luvulla. Kun nuori mies lähetettiin maaseudulta sotaan, koko kylä tuli juna-asemalle saattamaan juhlamenoin.

Japanin rooli toisessa maailmansodassa on tarkastelussa Yle Teeman tiistai-illoissa ja Yle Areenassa. Neliosainen alkuperältään australialainen historiadokumentti kuvaa kiintoisasti ”nousevan auringon maata”, sen poliittista ja sotilaallista johtoa sekä kansan mentaliteettia. Sarjassa nähdään runsaasti harvinaislaatuista arkistomateriaalia ja asiantuntijahaastatteluja. Niiden vuorottelu etenee sujuvasti.

Saksan hyökkäys Puolaan syyskuussa 1939 katsotaan usein Euroopassa toisen maailmansodan alkamishetkeksi. Dokumenttisarjassa muistutetaan, että toinen maailmansota alkoi oikeastaan jo heinäkuussa 1937. Vähäpätöinen välikohtaus Marco Polon sillalla käynnisti Japanin ja Kiinan välisen sodan. Toki jo sitä ennen Japani provosoi Kiinaa miehittämällä Mantšurian 1931.

Japanin imperialistiset pyrkimykset Kiinassa 1930-luvun alussa kuvataan hämmästyttävän tarkasti myös Tintti ja Sininen lootus -sarjakuva-albumissa. Minun tavoin moni suomalainen on varmasti saanut Tintin kautta jo lapsena ensimmäisen käsityksen Kaukoidän konfliktista.

Toinen maailmansota on edelleen arka asia Japanissa. Dokumentissa muistutetaan, että Japanin aggressio muokkasi maailmaa merkittävästi.  Kuva: 2015 The Asahi Shimbun

Ylen dokumenttisarjan ensimmäisessä osassa kuvataan hyvin, millaisiin julmuuksiin sodan vastapuolen epäinhimillistäminen voi johtaa. Nanjingin verilöyly on tästä yksi pahimpia esimerkkejä. Japanilaiset sotilaat ja upseerit tappoivat satojatuhansia kiinalaisia siviilejä vuodenvaihteessa 1937–1938 vallattuaan maan silloisen pääkaupungin. Monin tavoin dokumentoidut julmuudet kielletään Japanissa pääosin vieläkin. Toisin kuin Saksa, Itä-Aasian jättiläinen ei ole kunnolla käsitellyt veristä historiaansa.

Japanin perustuslaissa asevoimat jätettiin parlamentaarisen määräysvallan ulkopuolelle. Tämä mahdollisti 1920- ja 1930-lukujen kuluessa maan militarisoitumisen, kun keisari toimi armeijan ylipäällikkönä. Luonnonvarojen niukkuus ja heikot viljelymahdollisuudet rasittivat Japania. Maan modernisoimisen sijaan imperialistinen laajentumispolitiikka nähtiin ratkaisuksi resurssipulaan.

Toinen maailmansota on edelleen arka asia Japanissa. Dokumentissa muistutetaan, että Japanin aggressio muokkasi maailmaa merkittävästi. Laajimmillaan saarivaltio hallitsi kuudesosaa maapallon pinta-alasta. Kiinassa Japanin vetäytymistä seurasi sisällissota, jossa kommunistit kaappasivat vallassa. Myös Koreassa miehityksen perintö näkyy yhä.

Japanille sodan hinnaksi tuli noin kolme miljoona kuolonuhria ja tuhoutuneet suurkaupungit. Liittoutuneet, käytännössä Yhdysvallat, miehitti maata vuoteen 1952 saakka. Japani antautui ehdoitta vasta elokuussa 1945, kun Yhdysvallat pudotti atomipommit ensin Hiroshimaan ja sitten Nagasakiin. 75 000 ihmisen elämä päättyi yhdellä napinpainalluksella. Ihmiskunta ei saa koskaan unohtaa ydinaseiden uhkaa.

Japani sodassa -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso nähdään Yle Teemalla tiistaina kello 21. Kaikki neljä osaa ovat katsottavissa Yle Areenassa syyskuuhun 2024 saakka.