Lasinpuhalluksen taidon katoaminen on Euroopan laajuinen ongelma – halutaan aineettoman kulttuuriperinnön listalle
Nykyiset puhaltajat ovat moniosaajia, eivätkä yhden lajin virtuooseja. Suomessa ei ole enää yhtään ikkunalasin suupuhalluksen taitajaa.
Suomi sai lasinpuhalluksen kansalliselle aineettoman perinnön listalle toisena maana Euroopassa. Kuva: Kimmo HaimiSuomessa on useiden eurooppalaismaiden tavoin herätty lasinpuhalluksen taitojen vähentymiseen. Etenkin lasin valmistukseen liittyvä suupuhaltamisen taito on yhä harvempien osaajien hallussa.
Viisi maata on jo hyväksynyt lasinpuhalluksen kansalliselle aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Nämä maat tekevät nyt yhteistyötä muiden keskeisten lasinpuhallusmaiden kanssa sen eteen, että perinteinen käsityötaito saataisiin myös Unescon ylläpitämään kansainväliseen luetteloon.
”On Euroopan laajuinen ongelma, että tietotaito suupuhalletun lasin tekemiseen on häviämässä”, toteaa Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.
Lasintekijöiden määrä laskee kokonaisuutena.
Lisäksi erikoistuminen häviää suurien lasitehtaiden kuihduttua muutamaan koko Euroopassa.
”Aiemmin suurissa tehtaissa tietyt työvaiheet olivat erityisesti joidenkin käsityöläisten hallussa. Nykyiset puhaltajat vaihtelevat vaiheesta toiseen, eivätkä ole siksi enää niin virtuooseja tietyissä taidoissa”, Laurén sanoo.
Erityinen huoli on suupuhalletusta ikkunalasista, jonka valmistaminen on hyvin raskas työ ja muodostaa oman ammattitaitonsa.
Suomesta ei enää löydy yhtään sen taitajaa, Euroopastakin harvoja.
”Sitäkin lasia tarvitaan esimerkiksi, kun entisöidään vanhojen kirkkojen ikkunoita”, Laurén huomauttaa.
Oma osansa on myös sillä, että automaatio hallitsee yhä suurempaa osaa lasinteosta. ”Mutta tiettyjä asioita ei pysty tekemään kuin käsityönä. Se pitää tehdä näkyväksi myös suurelle yleisölle”, Laurén sanoo.
Suomi sai lasinpuhalluksen kansalliselle aineettoman perinnön listalle toisena maana Euroopassa. Edelläkävijänä oli Saksa, jonka kanssa on tehty paljon yhteistyötä.
Lisäksi taito on hyväksytty aineettomaksi perinnöksi kansallisesti Turkissa, Espanjassa ja Ranskassa.
”Meillä on verkosto, johon kuuluu myös vahvoja lasinpuhalluksen maita kuten Tshekki, vaikka sillä kansallista hyväksyntää ei vielä olekaan”, Laurén kertoo.
Verkostoon kuuluu luonnollisesti lasinpuhalluksen taitajia sekä lasistudioita mutta myös lasisuunnittelijoita, alan koulutuslaitoksia ja museoita kuten Suomen lasimuseo, joka sijaitsee Riihimäellä.
Päämääränä on hakea suupuhalletun lasin valmistus Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliselle suojelulistalle.
Unescon kansainväliseen luetteloon valinta on pitkällinen ja mutkikas prosessi. Valinnan mahdollisuuksia nostaa se, että hakemus on mahdollisimman monikansallinen.
Kukin Unescon jäsenvaltio voi tehdä vuosittain yhden ehdotuksen.
Kun Saksa sai kansallisen vahvistuksen lasinpuhalluksen perinteelle ensin, verkostossa on sovittu, että Saksa saisi mieluiten olla myös ehdotuksen tekijä.
Laurén kertoo, että asiantuntijaraati selvittää hakemuksen tekemisen edellytyksiä paraikaa Saksassa.
”Vasta sitten, kun jokin maa päättää ottaa sen ehdolle, päästään valmistelemaan varsinaista hakemusta. Sen tekeminen kestää varmaan pari kolme vuotta, sillä joka maassa tarvitaan taustaselvityksiä”, hän kertoo.
”Mutta meillä on tästä vahva yhteinen tahto. Tämä käsityötaito ei saa hävitä kokonaan Euroopasta.
”
Lue ja katso videot: Näin sujuu lasinpuhallus ensikertalaiselta
FAKTA: Aineeton kulttuuriperintö
Suomi liittyi vuoden 2018 lopulla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Vuonna 2017 hyväksyttiin ensimmäiset 52 kohdetta Suomen elävän perinnön kansalliselle listalle.
Mukana on juhlia ja tapoja, musiikkia ja tanssia, esittäviä taiteita, suullista perintöä sekä käsityötaitoja, joista lasinpuhallus on yksi.
Perinteitä löytyy myös ryhmistä ruokaperinteet, pelit ja leikit sekä luonto ja maailmankaikkeus.
Kansainväliselle listalle kukin maa voi esittää enintään yhtä kohdetta vuodessa. Suomi esitti sille alkuvuodesta saunomista. Suomen seuraavaa hakemusta valmistellaan kaustilaisesta viulunsoiton perinteestä.
wiki.aineetonkultturiperinto.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
