Tutkimus: Mikromuovia löytyy jopa istukasta asti
Yleisin muovin laji istukoissa oli muovipusseissa ja pulloissa käytetty polyetyleeni.
Tutkimus viestii mikromuovin kertyvän meihin jo elämän alkumetreillä, mikä ei todellakaan tunnu hyvältä. Kuva: Timo FilpusKuukauden päivät sitten kirjoitettiin näillä palstoilla pullovesien sisältämistä mikro- ja nanomuoveista. Asiaan pitää palata, kun juuri julkaistiin tutkimus muovin löytymisestä myös istukoista.
Muovin määrä maailmassa lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. On laskettu, että muovia on kertynyt vuodesta 1950 lähtien noin tonni jokaista maan asukasta kohti. Siitä on kolmannes yhä käytössä, loput jätettä. Muovin käyttö kaksinkertaistuu joka 10-15 vuosi.
Puoliintumisaika muovilla luonnossa on laadusta riippuen 50-300 vuotta. Auringon UV-säteet pilkkovat muovin mikromuoviksi vesiin ja ilmaan. Sitä kertyy suun ja hengityksen kautta ihmisten ja eläinten elimistöön sekä kasveihin.
Muovihiukkasia kudoksissa on voitu tutkia laskemalla niitä näytteistä mikroskoopin alla. Tässä USA:ssa toteutetussa tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jossa kudoksia liuotetaan nestemäiseen muotoon. Siitä saadaan muovihituset eroteltua ja muutettua kaasumaiseen olomuotoon. Se mahdollistaa niiden määrän ja laadun tutkimuksen herkillä kaasukromatografialla ja spektrometrillä.
Menetelmiä sovellettiin selvitettäessä istukkaan mahdollisesti kertynyttä muovia. Tutkituissa 62:ssa ihmisen istukassa kaikissa oli mikromuovia. Pitoisuudet olivat välillä 6,5 - 685 mikrogrammaa grammassa istukkakudosta. Kun mikrogramma on miljoonasosa grammaa, tuntuvat määrät ehkä pieniltä. Mutta on muistettava, että istukka on valmis vasta kuukauden kuluttua raskauden alusta, eli ehtii kerätä muovihiukkasia vain noin 8 kuukautta. Sitäpaitsi toistaiseksi ei ole tiedossa mitään haittarajoja pitoisuuksille, koska mikro- ja nanomuovien terveysvaikutuksista ei ole vielä tietoa.
Yleisin muovin laji istukoissa oli muovipusseissa ja pulloissa käytetty polyetyleeni. Sitä oli lähes kaikissa istukoissa ja osuus muovista oli 54 prosenttia. Seuraavaksi yleisimmät olivat PVC ja nailon, kumpaakin 10 prosenttia. Loppu koostui yhdeksästä muovilaadusta.
Istukka ei varmaan pysty suojaamaan sikiötä ja suodattamaan ainakaan kaikkea muovia. Siksi tutkimus viestii mikromuovin kertyvän meihin jo elämän alkumetreillä, mikä ei todellakaan tunnu hyvältä.
Lähde: (Toxicological Sciences DOI: 10.1093/toxsci/kfae021, ScienceDaily)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








