"Pessimismi ei saa jäädä päälle", muistuttaa Puolangan tuore pormestari

Pormestarin pestin vuoksi Harri Peltolan pitää palkata uusi työntekijä maitotilalleen. Peltolan omatkin kynnenaluset pysyvät kuitenkin multaisina, sillä töitä riittää niin pellolla kuin navetalla. Kuva: Miska Puumala

Kainuussa sijaitseva 2 700 asukkaan Puolanka tunnetaan pessimismipäivistään. Niitä vietetään vuoden jokaisena päivänä, joka vuosi.

Maidontuottaja Harri Peltolaa, 50, pessimismivitsit jaksavat vielä naurattaa.

"Kunhan se ei jää päälle."

Puolangan pessimismipäivät valittiin kuluvana vuonna kuntamarkkinoinnin SM-kisojen lehdistön suosikiksi.

Valintaraati kehui pessimistien sitkeää brändityötä sekä muka "mukavaatimatonta" videotuotantoa. Niiden ansiosta jopa kaksi miljoonaa ihmistä tietää, että Puolanka on olemassa.

"Videot ovat oma hupinsa. Firmojen markkinointimiehet ihmettelivät, miten ne ovat voineet saada miljoonayleisön, kun omille kertyy hädin tuskin tuhansia katsojia. Oma taiteenlajinsa on, miten näkyvyys hyödynnetään", Peltola pohtii.

Peltola valittiin toissa viikolla Puolangan historian ensimmäiseksi pormestariksi.

Vain kaksi vuotta virassa palvellut kunnanjohtaja Esko Rautiainen jätti tehtävänsä huhtikuussa.

"Mietittiin kunnanhallituksessa, miten johtajan valinta olisi fiksuinta toteuttaa. Kunnanjohtajan perehdyttäminen vie puolisen vuotta, ja minunhan olisi hänet pitänyt opettaa", Peltola kertaa.

Keskustalainen Peltola on ollut Puolangan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005.

"Käytännössä tiesin asioista eniten", hän sanoo.

"Paikkakunnalla asuvana olen kenties sitoutuneempi kunnan tekemiseen kuin jos olisin vain käymässä", hän puntaroi.

Peltola oli pormestarivaalin ainoa ehdokas ja tuli valituksi tehtävään muutamista soraäänistä huolimatta.

"Ei kukaan ihmeellisiä titteleitä halunnut, vaan että asiat hoidetaan järkevästi."

Peltolan filosofiaan kuuluu, että kuntaa kehitetään yhdessä. Hän aikoo antaa nykyistä enemmän vastuuta kunnan muulle johdolle.

Kuusi kuntaa Suomessa on nyt valinnut pormestarimallin. Puolankaa ennen malliin ovat päätyneet Tampere, Pirkkala, Helsinki, Tuusula ja Kärkölä.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa Peltola ei näe tarvetta kaveerata vertaistuen hengessä.

"Minun on helpompi soittaa pääministerille", Peltola viittaa Juha Sipilään (kesk.), jonka kanssa hän on lapsena leikkinyt.

"Puolanka on pieni maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa kuntalaiset ovat kohtuutyytyväisiä", Peltola kuvailee.

Kunnan terveyspalvelut yksityistettiin vuonna 2013. Peltola perustelee valintaa lähipalveluiden ja työpaikkojen säilymisellä.

"Attendolla on sata työntekijää. Se on kunnan suurin yksityinen työnantaja."

Peltolan mukaan ilman yksityistämistä terveyskeskus ja vanhusten hoivapalvelut olisivat siirtyneet Suomussalmelle tai Kajaaniin.

Puolanka on vanhusvoittoinen kunta, mutta Peltola nostaa esille kiinnostavan seikan kunnan ikärakenteesta.

"Olemme muuttovoittokunta, jos mukaan lasketaan vain yli 25-vuotiaat."

On selvää, että puolet 16-vuotiaista muuttaa muualle, sillä kunnassa ei ole lukion lisäksi muita toisen asteen oppilaitoksia.

Moni palaa kuitenkin takaisin ennemmin tai myöhemmin.

Arjen toimivuus on Peltolan mukaan asia, johon pitää kunnassa panostaa, jotta se houkuttelee lapsiperheitä.

Päivähoitoa pitää kehittää ja terveyskeskus säilyttää lähellä.

"Ei voi olla niin, että joudut ottamaan töistä vapaapäivän, jotta voit viedä lapsen hammaslääkäriin."

Kesäisin Puolangan asukasmäärä nousee väliaikaisesti yli kaksinkertaiseksi, kun mökkiläiset saapuvat.

Sen vuoksi on tärkeää, että kunnan palvelut, kaupat ja terveyskeskus, ovat auki myös heinäkuussa.

"Vapaa-ajan asukkaita on myös syksyllä ja talvella. Heillä voi olla kunnon taloja, ei pelkästään mökkejä ulkohuussilla", Peltola kertoo.

Kaksoiskuntalaisuuteen Peltola suhtautuu avoimesti, mutta itse hän ei ole vielä keksinyt, miten veronmaksu parhaiten toteutettaisiin.

"Itselleni riittää, että vapaa-ajan asukkaat käyttävät paikallisia palveluita."

Pormestarin pesti toi Peltolalle noin 6 500 euron kuukausipalkan.

Rikastumaan hän ei kuitenkaan pääse, sillä lisääntyneiden työtehtävien vuoksi hänen on palkattava omalle maatilalleen uusi työntekijä.

Peltola viljelee vaimonsa Marjo Peltolan kotitilaa Puolangan Suolijärven kylällä.

Alanteen tilalla on vuonna 2006 rakennettu kahden robotin pihatto, jossa on sata lypsävää. Vanhassa navetassa on saman verran nuorkarjaa.

Peltoa on 120 hehtaaria, josta noin sata hehtaaria on itse raivattua.

"Peltoa ei täällä ole, jos ei tee."

Lisäksi tilalla on parisataa hehtaaria metsää.

Kiirettä miehellä pitää. Tämäkin haastattelu tehtiin osin autossa, kun Peltola oli matkalla Oulun lentoasemalle.

Se ei kuitenkaan ole uutta, sillä erinäiset luottamustehtävät ovat pitäneet Peltolaa tien päällä jo vuosikausia.

Peltola johti MTK-Pohjois-Suomen tuottajaliittoa vuosina 2010–2015. Hän oli myös MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja muutaman vuoden.

Tuottajaliiton puheenjohtajavalintaa, jossa hänen pestinsä yllättäen päättyi, hän ei halua enää ruotia.

"Aikansa kutakin."

MTK-uralta jäi hänelle kuitenkin paljon hyödyllisiä verkostoja.

Nykyisin Peltola on Kainuun maakuntahallituksen jäsen, Ylä-Kainuun Osuuspankin hallituksen varapuheenjohtaja ja Kainuun maa- ja metsäsäätiön puheenjohtaja.

Lisäksi hän vaikuttaa Paltamoon biotuotetehdasta suunnittelevan KaiCell Fibersin hallituksessa.

"Näen, että tehdas toteutuu. Tänä kesänä valmistuu ympäristövaikutusten arviointi ja ensi kesänä saadaan ympäristölupa", Peltola uskoo.

Hänestä tulee mieleen Kemijärven Heikki Nivala, paikallisen tehdashankkeen Boreal Biorefin puuhamies.

Tittelit ja tehtävät eivät ole nousseet Peltolan hattuun.

Hänestä huokuu nöyryys. Tilan lehmiä eivät isännän nimitykset kiinnosta.

Haastattelupäivän aamu alkoi normaalisti navetalla ja edellinen viikonloppu meni apulantoja kylväessä.