Enää alakoululaisille ei tehdä tekohampaita – silti vain joka toinen mies harjaa hampaansa kahdesti päivässä

Terveyskeskusten suunterveydenhuolto on monin paikoin ruuhkautunut, mikä vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Kuva: Pekka Fali

Suomalaiset harjaavat hampaitaan melko laiskasti. Silti suunterveys on kohentunut.

Tämän on havainnut hammaslääkäri Hannu Hausen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten hampaita hoitaen, sekä lääkärinä että tutkimustyötä tehden. Hän aloitti hammaslääkärin työt vuonna 1968 ja on nähnyt vuosikymmenien aikana tapahtuneen muutoksen.

”Tilanne on parantunut vuosien takaisesta. Ennen asiat olivat niin huonosti, että sitä on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole sitä itse nähnyt”, Hausen sanoo.

Uran alkuvaiheessa vastaanotolle saattoi tulla kansakouluikäinen lapsi, jolle jouduttiin tekemään hammasproteesi.

Lasten ja aikuisten hampaiden omahoito on onneksi kohentunut, ja perushammashoito on leventynyt jokaisen saataville.

Julkiset hammashoitopalvelut laajenivat 1960-luvulta lähtien asteittain. Ensin olivat vuorossa kansakoululaiset, kun kouluhammashoitolat aloittivat.

Kansanterveyslain myötä 1972 kaikille alle 18-vuotiaille mahdollistui maksuton hammashoito. 2000-luvulla julkisen perushoidon piiriin pääsi koko väestö.

Terveyskeskusten suunterveydenhuolto on kuitenkin monin paikoin Suomessa ruuhkautunut, mikä vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Tutkimusten mukaan naiset ovat reilusti miehiä parempia harjaajia.

Kahden vuoden takaisesta FinSote-tutkimuksesta selviää, että 80 prosenttia 30–64-vuotiaista naisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä.

Nuorista ja yli 65 vuotta täyttäneistä miehistä näin tekee vain reilu 40 prosenttia.

Siitä, kuinka suomalaiset puhdistavat hammasvälejään ja kuinka monella on ientulehdusta, ei ole tuoretta tutkimusta.

Hammaslangan ja hammasväliharjan käyttö oli Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan vähäistä. Vain 14 prosenttia naisista ja 5 prosenttia miehistä oli päivittäiskäyttäjiä.

Samassa tutkimuksessa ientulehdusta todettiin 74 prosentilla tutkituista, 77 prosentilla miehistä ja 70 prosentilla naisista.

• Jos hampaan pinnalle annetaan kertyä riittävästi bakteeripeitettä eli plakkia, syntyy ientulehdus. Jos kohtaa ei puhdisteta, tulee siihen hammaskiveä. Siksi säännöllinen ja päivittäinen harjaus ja hammasvälien puhdistus on välttämätöntä.
• Ientulehdus paranee, kun hampaan pinnalla olevat bakteerit poistetaan ja bakteerien kudokselle aiheuttama ärsytys lakkaa. Ientulehduksen aiheuttamat muutokset ovat palautuvia.
• Lyhytaikaisesti esiintyessään ientulehdus ei ole kovin vaarallista. Jos sitä on pysyvästi, se voi edesauttaa parodontiittiin sairastumista. Se taas on vaarallista.
• Jos ientulehdus jatkuu pitkään ja hampaissa on hammaskiveä, kiinnityskudos tuhoutuu. Lopulta hammas irtoaa leukakuopasta. Se kuitenkin kestää ennemmin vuosia kuin kuukausia, mutta taudin eteneminen on yksilöllistä.
• Parodontiitin aiheuttamat muutokset ovat pysyviä. Menetettyä hammasluuta ja kiinnityskudoksia ei saa takaisin. Hoidolla parodontiitti voidaan kuitenkin pysäyttää.
• Tulehdus voi levitä muualle kehoon. Parodontiittia sairastavilla on suurentunut riski esimerkiksi sydänsairauksiin.
• Parodontiitti on merkittävä kansantauti. Se on alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta. Ientulehduksen ehkäisy ja hoito ovat keskeinen osa sen ehkäisyä. Sairaus ilmenee ientaskumittauksessa, jollaisia tulisi tehdä säännöllisin väliajoin kaiken ikäisille pikkulapsia lukuun ottamatta.
• Lue lisää:
• Lisäätkö tahnaa kesken hampaiden harjauksen? Näillä vinkeillä suunterveytesi paranisi