Pienessäkään kunnassa ei tiedetä, missä pienet koululaiset ovat koulupäivän jälkeen

Koululaiset Moona Hämäläinen (oik.), Antton Brask ja Aaesha Sheikh osallistuvat Joroisten yhtenäiskoulun iltapäivätoimintaan. Kunta järjestää toimintaa kahdella koululla. Kuva: Sanne Katainen

Joroisten yhtenäiskoulun juhlasalissa tömisee. Koululaisten iltapäivätoiminta on pyörähtänyt käyntiin jumppahetkellä.

4 800 asukkaan kunnassa iltapäivätoiminnassa on mukana noin 40 lasta, neljäsosa ykkös- ja kakkosluokkalaisista.

Kunta järjestää iltapäivätoimintaa kahdella koululla.

"Aamuhoitoa on mahdollista saada varhaiskasvatuksen puolelta 1–2-luokkalaisille ja iltapäivätoiminnassa on mukana 1–3-luokkalaisia", kertoo kunnan vastaava IP-ohjaaja Laura Manninen.

Talousarvioesityksen mukaan hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen.

Mihin rahaa pitäisi käyttää?

"Pitäisi tavoittaa enemmän lapsia. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten koulupäivä loppuu klo 13. Enemmän pitäisi siirtyä siihen, että lapsi tulee koulusta vasta samaan aikaan, kun vanhemmat töistä", sanoo Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.

Pienessäkään kunnassa ei tiedetä, missä pienet lapset ovat koulupäivän jälkeen.

Osallistumisasteen noston mainitsee myös Opetushallituksen opetusneuvos Niina Junttila.

Koko Suomessa ykkösluokkalaisista aamu- ja iltapäivätoiminnassa on mukana noin 60 prosenttia ja kakkosluokkalaisista 30 prosenttia.

"Asiakasmaksuja pitää miettiä. Iltapäivätoiminta voisi joskus olla maksutonta kaikille perheille."

Junttilan mukaan iltapäivätoiminta voi olla väärä paikka säästää köyhälle perheelle: se olisi lapsille hyväksi.

Nyt maksuvapautuksen on saanut viisi prosenttia lapsista. Lisäksi maksuun on erilaisia huojennusluokkia. Niistä ei välttämättä tiedetä.

Kaikki kunnat eivät myöskään peri suurinta mahdollista maksua toiminnasta.

Joroinen ei ole korottanut iltapäivätoiminnan maksuja niin korkealle, kuin perusopetuslaki sallisi.

Lain mukaan maksu voi olla 120 euroa tai 160 euroa kuukaudessa tuntimäärän mukaan. Joroisilla maksu on 60 tai 80 euroa.

"Olemme keskimääräistä edullisempia. Emme halua, että palvelu jäisi käyttämättä maksujen takia. Mitä vähemmän tuon ikäisiä lapsia on yksin kotona iltapäivällä, sen parempi", perustelee Kuronen.

Kurosen mukaan ip-toiminta on erittäin merkityksellistä siihen nähden, miten pieni kustannus se kunnalle on.

"Aika moni kunta on ulkoistanut iltapäivätoiminnan pois. Mielestäni opetuksen järjestäjän roolin pitäisi olla selkeä, iltapäivätoiminnan pitää olla pedagogista."

Suomessa kunnat järjestävät noin puolet aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Loput ostetaan ulkopuolelta. Vajaata viidesosaa toiminnasta pyörittävät yksityiset yritykset, samankokoista siivua järjestöt ja kymmenesosaa seurakunnat.

"Isommissa kunnissa toimintaa on helpompi järjestää. Lapsia on paljon, saadaan erilaisia toimintamuotoja. Vanhempien on helpompi löytää, mitä haluavat lapsilleen", Junttila sanoo.

Alle 5 000 asukkaan kunnissa haasteena on lapsimäärän ja samalla toimintaresurssien väheneminen. Myös kaupunkien harvaan asutuilla alueilla on vaikeuksia järjestää toimintaa lapsimäärän vähäisyyden takia, kertoo Aamu- ja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet -raportti viime vuodelta.

Joroisissa toimintaan osallistuva lapsimäärä on pysynyt viime vuodet vakaana. Pienen kunnan etuna ovat maltilliset ryhmäkoot, mainitsee Manninen.

Kunnan koolla on merkitystä aamu- ja iltapäivätoiminnan laatuun, raportissa todetaan.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan selvitystyöryhmän kyselyyn vastasi noin 2 700 ohjaajaa ja esimiestä.

Heidän mielestään pienissä kunnissa henkilöstöä on useammin riittävästi kuin suuremmissa kunnissa. Lasten tarpeet myös huomioidaan paremmin pienissä kunnissa.

Joroisilla esiopetus toimii ensimmäistä syksyä samoissa tiloissa kuin iltapäivätoiminta. Ryhmät yhdistyvät iltapäivällä ja jatkavat esikoulun uusissa tiloissa.

Tavoitteena on joustavuus: koululaiset voisivat käydä esikoulun puolella lepäämässä ja liikunnalliset eskarilaiset mennä mukaan koululaisten leikkeihin, Kuronen kertoo.

Kirkonkylällä sijaitsevalla yhtenäiskoululla lähes puolet iltapäivätoimintaan osallistuvista oppilaista asuu maaseudulla.

"Täältä on pitkät välimatkat Kaitainen-Maavesi-suuntaan", Manninen kertoo.

Kauempaa tulleet voivat odotella iltapäivätoiminnassa harrastusten alkua.

Tulevaisuudessa hallitus haluaa taata lapsille maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen: keskelle päivää tai heti sen jälkeen.

Ensi vuodelle ehdotetaan talousarvioesityksessä viiden miljoonan euron rahoitusta Suomen Islannin mallin luomiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että mallin etenemisestä ei ole vielä ehditty keskustella.

Avaisiko Islannin malli ovia harrastusten ammattimaiselle ohjaamiselle? Nyt monen kerhon ohjaajat ovat vanhempia. Lasten harrastukset ovat illalla, koska vanhemmat ovat päivällä töissä.

"Kaivataan uusia ideoita ja pohdintaa, miten harrastukset saisi koulupäivän yhteyteen", Junttila sanoo.

"Kunta ei ehkä ole paras järjestämään kaikenlaista toimintaa, vaan ottamaan eri järjestäjiltä eri palasia ja koordinoimaan sitä."