Kirjailija tuskastui Helsinki-keskeisiin romaaneihin – syntyi lumoava kuvaus kesäyön kapinasta

Katri Alatalo: Kesäkuu. 144 sivua. Hertta. Kuva: Otto Mäkinen, Hertta, koonnut: Valtti Koivunen

Lukemisto|Kirjallisuus

21.8.202421:00

Arvio

Laura Kuivalahti

Ysiluokan päätös on nuorille riemukas hetki. Paitsi viisitoistavuotiaalle Julille, joka ei saanut peruskoulun päättötodistusta. Huolettomien kesäpäivien sijaan edessä odottaa lähes vankilatuomiolta tuntuva viikko kesäleirillä pikkukunnan leirikeskuksessa. Tätä Juli ei kestä. On pakko paeta vaikka sitten varastetulla autolla.

Illan hämyssä Julin suunnitelma on mennä pahalla tavalla mönkään, kun Bao, isommasta kaupungista saapunut outolintu, haluaa liittyä hänen seuraansa. Loputtoman tyyneytensä lisäksi Bao tuo mukanaan videokameran, jolla hän taltioi heti ensimmäisellä etapillaan sivuluisuun lähteneen pakomatkan. Alkaa seikkailu, joka kestää läpi pitkän kesäyön.

Kuva: Hertta

Jyväskylän Korpilahdella asuva Katri Alatalo on kirjoittanut aiemmin fantasiakirjoja, mutta nuorille suunnattu Kesäkuu kuljettaa lukijaa realistisessa maailmassa. Kirjailijan mukaan romaani on hänen henkilökohtainen vastaiskunsa kaunokirjallisuuden kaupunki- ja Helsinki-keskeisyydelle.

Kesäkuu on hieno kuvaus nuoruuden töyssyistä, itsevarmuudesta, peloista ja kaipuusta toisten luo. Sekä Juli että Bao kantavat salaa taakkoja, joita paljastavat toisilleen ja lukijalle siivu kerrallaan.

Alatalo ei ole sortunut kerronnassa liialliseen silotteluun. Julin ääni ei ole kirjakielinen, mutta ei myöskään niin vahvasti murteella tervattu, että lukeminen vaikeutuisi. Tällaisen rosoisen tarinan päättäminen sekä tarinan päähenkilöiden että lukijoiden arvoisesti on hankalaa, sillä liian puhtoinen onnellinen loppu lässäyttää tunnelman, mutta jonkinlainen piste tarinalle on kirjattava. Alatalo onnistuu tässä tasapainottelussa mestarillisesti.

Romaanin kerronta soljuu eteenpäin kesäisen vaivattomasti ja lyhyet luvut pitävät jännityksen ilmassa. Yhteen yöhön voi mahtua koko elämä ja etenkin kesällä tuntuu, että hetki kestää ikuisesti.

Kesäkuu tuo väkisinkin mieleen toisen tämän kesän nuortenkirjauutuuden. Taina Niemen Ämpärikesä (Otava) on Kesäkuun tavoin romaani, joka varsin rajallisesta sivumärästään huolimatta kätkee sisäänsä nuoruuden tunnekuohut vaahtopäineen.

On suuri ilo ja etuoikeus puhua kieltä, jolla julkaistaan näin korkeatasoista nuortenkirjallisuutta.