Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Elokuvaohjaaja Jussi Hiltunen ammentaa Lapista lännen meininkiä

    Ensi-iltaelokuva Armoton maa käsittelee ohjaaja Jussi Hiltusen omaa isä-suhdetta.
    Elokuvaohjaaja Jussi Hiltunen viihtyy Lapissa niin hyvin, ettei halua hakeutua sieltä pois.
    Elokuvaohjaaja Jussi Hiltunen viihtyy Lapissa niin hyvin, ettei halua hakeutua sieltä pois. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Lappiin sijoittuva Armoton maa on rovaniemeläisen Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva. Siinä paukutellaan pyssyjä, kuljetaan valkoisessa erämaassa ja lierihattukin vilahtaa. Miehet eivät turhia rupattele.

    Lännenelokuvan elementit tulevat luonnostaan Lapin harvaan asuttujen pikkupaikkakuntien elämänmenosta, Hiltunen kertoo.

    Poliisi on monin paikoin lopetettu ja monet kantavat aseita, koska metsästävät työkseen tai harrastuksekseen. On kyse ihmisistä, jotka ovat tottuneet selviytymään ikään kuin omin päin sellaisilla alueella.

    Väkivaltakin on tietyllä tavalla osa sitä elämää. Hiltunen karttaa elokuvan lajityyppimäärittelyä.

    "Itse en ajattele genreä ollenkaan, vaan sitä, onko minulla jotain sanottavaa vai ei."

    Hänen mielestään elokuvasta voi puhua tietyllä tavalla lännenelokuvana, mutta pohjimmiltaan kyse on kuitenkin draamaelokuvasta.

    "Lähtökohtanani ei ollut tehdä lännenelokuvaa, ja jos tulee katsomaan sen takia, että haluaa nähdä suomilänkkärin, se voi olla pettymys. Sellaisesta Spede Pasastyylisestä länkkäristä ei ole kysymys", hän tarkentaa.

     

    Hiltusen innoitus pitkään elokuvaan lähti hänen omasta elämästään. Isän ja pojan välinen suhde on aiheena ollut aina hänelle läheinen.

    "Halusin käsitellä isä-poikatarinan pois päiväjärjestyksestä", hän kertoo.

    "Tiesin, että tulen joskus tekemään siitä elokuvan."

    Elokuvan päähenkilö on eläkkeelle jäävä poliisi Lasse Kuntonen (Ville Virtanen). Taposta tuomittu Jaakko (Antti Holma) on vapautunut vankilasta ja palannut takaisin kylään. Lassen pojalla Erkillä ja Jaakolla menevät sukset ristiin ja isä-Lasse joutuu tukalaan tilanteeseen selvitellessään heidän välejään.

    Hiltusen oma isä oli myös poliisi.

    "Hänen elämä päättyi muutama vuosi sitten. Oikeastaan olisin halunnut, että hän olisi pyrkinyt selvittämään välit lastensa kanssa, samoin kuten elokuvani päähenkilö."

    Hän lisää, että tapahtumat elokuvassa ovat todella kärjistettyjä, eikä niitä ole oikeassa elämässä tapahtunut.

     

    Hiltunen on elokuvantekijänä itseoppinut. Hän teki ensimmäisen amatöörielokuvansa 12-vuotiaana.

    "Se lähti sieltä. Se oli kova into", hän kertoo.

    Eikä ole otettaan hellittänyt. Teini-iässä hän teki jo kokopitkiä elokuvia – ilman rahaa.

    "Kaikki piti jostain lainata, pyytää, kerjätä tai varastaa", Hiltunen nauraa.

    "Jos kuvauksiin tarvittiin peräkärry, se käytiin lainaamassa huoltoasemalta."

    Elokuvat imaisivat nuoren Hiltusen niin tiukasti mukaansa, että hän lopetti kaikki muut harrastukset eikä tehnyt muuta kuin elokuvaa. Mihin tahansa hän meni, kamera oli koko ajan mukana.

    "Me saatettiin kuvata 80 päivää putkeenkin jotain elokuvaa. Käytin koko kesän siihen. Syksyllä oli taas uusi juttu. Niitä tuli monta vuodessa."

    Kun ikää karttui lisää, tulivat ajankohtaiseksi muutkin asiat, kuten parisuhde ja perheen perustaminen.

    Ohjaajan ja käsikirjoittajan työt täydentävät hänen kokemuksensa mukaan toisiaan, sillä ne ovat hyvin erilaisia. Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, jossa ollaan omien ajatustensa kanssa hiljaisuudessa. Tätä Hiltusen elämä on pääosin ja hän nauttii siitä.

    Silloin hän pääsee elämään perhearkea ja viettämään aikaa lastensa kanssa.

    "Elokuvan kuvausvaiheessa taas tulee oltua vähemmän perheen kanssa. Silloin on hankala olla läsnä, kun ajatukset pyörivät koko jaan elokuvan tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Se on niin kokonaisvaltaista. Se on ajatuksissa koko ajan, minkä on valveilla."

    Idea Armottomaan maahan syntyi vuonna 2011. Hiltunen kuitenkin haudutteli käsikirjoitusta useamman vuoden, jolloin se alkoi ottaa muotoaan.

    Muutama lyhytelokuvakin syntyi välissä ennen kuin hän pääsi esikoispitkänsä kanssa vauhtiin.

    Alku oli vaikea, sillä ensimmäisten käsikirjoitusversioiden aikaan elokuvaidea ei heti sytyttänyt rahoittajia. Tuottajat kuitenkin aina uskoivat Hiltuseen, kuten mies itsekin.

    Kun elokuvan muoto kirkastui, asiat lähtivät etenemään. Kuvaukset olivat viime kevättalvena Lapissa.

    Hiltunen kokee Lapin omaksi maaperäkseen.

    "Lappi tulee minulta luonnostaan. Minulla on siihen riittävästi henkistä pääomaa, että mie pystyn kertomaan asioita siitä näkökulmasta."

    Hän on Rovaniemeltä kotoisin, mutta on kulkenut paljon myös muualla Lapissa. Elokuva sijoittuu Ruotsin ja Suomen rajalle. Esikuvana tapahtumapaikalle ovat Ylitornion ja Pellon kaltaiset kunnat.

    Hiltunen viihtyy Lapissa hyvin.

    "Ehkä jopa niin hyvin, että olen aikoinaan tehnyt päätöksen, että en edes pyrkinyt elokuvakouluun Lapin ulkopuolelle."

    Lapissa riittää hänelle virikkeitä tulevaisuudessakin.

    "Kyllä minä viihdyn tuolla pohjoisessa."

    Armoton maa -elokuvan ensi-ilta perjantaina 20.1.