Video: Eturivin sopraano Virva Puumala harjoittelee omassa navetassaan: "Musiikissa kilpailu on kovaa, lehmät eivät arvostele"

Laulaja Virva Puumalan keikkakalenteri on täyttynyt viime aikoina ennätystahtiin. Kuva: Johannes Tervo

Virva Puumalan urapolku on omintakeinen.

Hän on lypsykarjatilan emäntä Kokkolan Ullavan Herlevin kylässä mutta myös eturivin klassisen laulun taitajia Suomessa.

Maataloustöiden ohella merkittävä osa elannosta tulee konserteista, oopperoista ja erilaisista muista esiintymisistä ympäri maata.

Innostus laulamiseen ja sysäys ammattilaulajan uralle juontuu jo Puumalan lapsuudesta.

"Meillä on musiikkiorientoitunut perhe, ja olen tykännyt pienestä pitäen laulamisesta. Minä ja kolme vanhempaa siskoani ollaan kaikki aina soitettu ja laulettu. Musiikki on ollut luonteva osa arkea."

Lukion jälkeen raahelaislähtöinen nainen hakeutui Oulun yliopistoon opiskelemaan musiikin aineenopettajaksi.

"Musiikinopettajaa minusta ei ole ainakaan toistaiseksi tullut, vaan teen uraa laulajana. Tällä hetkellä laitan suurimmat paukut siihen, että etenen urallani ammattimuusikkona ja laulajana", Puumala kertoo.

Virva Puumalan ura musiikin ja laulun parissa on ollut jo kauan nähtävissä ja pitkällisen harkinnan tulos, mutta maatalous tuli kuvioihin mukaan melkein vahingossa.

"Aviomieheni Mikko opiskeli Oulussa agrologiksi. En ole itse maatilan tyttö, vaikka olen kotoisin maaseudulta. Kuitenkin kun ajatus tilan jatkamisesta tuli ajankohtaiseksi vuonna 2015, päätös syntyi lopulta aika helposti ja nopeasti", Virva muistelee.

Hän pitää maataloustyötä sopivana vastapainona keikkailevan laulajan ammatille.

"Täällä maatilalla oleminen ja arkisten asioiden parissa työskentely on tosi maadoittavaa. Elämä ammattimuusikoiden ympäröimänä voi olla kuluttavaa. Kilpailu on kovaa, ja toisinaan on aika raskastakin olla julkinen henkilö, jonka esiintymisiä toiset arvioivat", Puumala pohtii.

"Mutta kun menen navettaan, lehmät eivät arvioi tai arvostele", hän sanoo ja naurahtaa.

Puumaloilla on pieni parsinavetta, jossa on 15 lypsävää lehmää ja kymmenkunta nuorkarjan eläintä.

45 peltohehtaarista valtaosa on nurmella. Vuodesta riippuen viidestä kymmenen peltohehtaaria kasvaa kauraa ja ohraa.

"Ei meillä ainakaan toistaiseksi ole ollut mitään laajentamishaluja. Tällä mennään. Maidon hinta on viime vuodet madellut turhan matalalla", maatilan emäntä puntaroi.

Puumalan uraan tuli merkittävä sysäys, kun hän voitti tammikuun alussa Lappeenrannassa järjestetyn valtakunnallisen klassisen laulun kilpailun.

"Kyseessä on kolmen vuoden välein järjestettävä klassisen laulun merkittävin kilpailu Suomessa. Musiikkiväen huomio kiinnittyy kisoihin tarkasti, ja yleensä voittajat ovat tehneet mukavan uran Suomessa", Puumala taustoittaa.

Lappeenrannan laulukilpailuni voiton jälkeen keikat ovat lisääntyneet ratkaisevasti.

"Tälle vuodelle on jo sovittu paljon esiintymisiä. Esimerkiksi maaliskuussa on yhdeksän keikkaa eri puolilla Suomea. Myös vuoden 2020 kalenteri täyttyy jo", hän kertoo.

Vuodesta 2015 lähtien laulukeikoilla, konserteissa ja oopperoissa laulanut Puumala on viettänyt suuren osan viikoistaan tien päällä.

"Voisi sanoa, että tähän asti maataloustöiden ja laulamisen suhde toisiinsa on ollut aika lailla 50–50. Lappeenrannan jälkeen tilanne on muuttunut selvästi, ja laulukeikkaa on yhä enemmän."

Keikkailutahti ei ole ainakaan hidastumaan päin, joten päävastuu tilanpidosta lankeaa aviomiehelle.

"Appivanhemmista on ollut tilanpidossa suuri apu varsinkin silloin, kun joudun keikkojen takia itse olemaan muualla", Virva toteaa.

Äänialaltaan laulaja on sopraano.

"Sopraanoille on sävelletty suuri määrä erilaista musiikkia klassisen musiikin kentältä. Klassinen lauluhan mielletään usein suoraan oopperaksi, mutta se on niin päin, että ooppera on yksi osa klassista laulua. Lisäksi laulan paljon konserteissa orkestereiden solistina tai pianistien mukana", Puumala taustoittaa.

Puumala on freelancer ja vapaa taiteilija, jonka keikoista agentit sopivat.

"Esiintymisiä on sovittu käytännössä kaikkialle maahan. Viime vuonna tein Suomessa kaksi oopperaa: Helsingin musiikkitalolle sekä Oulun juhlaviikolle. Niiden lisäksi oli omia konsertteja sekä lisäksi pääsiäisenä passioita ja oratorioita."

Laulajan tavoitteena on keikkailla tulevaisuudessa myös ulkomailla.

"Se on realistinen tavoite ja siihen tähdätään."

Suomalainen musiikkimaailma on erittäin kilpailtu. Musikaalisen lahjakkuuden ja laulutaidon lisäksi entistä suurempi painoarvo lankeaa muodolliselle koulutukselle.

"Ennen saattoi riittää se, että oli timanttisen kaunis tai komea ääni – sen verukkeella sai paljon anteeksi. Nyt se ei enää riitä. Ala on kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan. Laulajan on osattava laulaa mutta myös lukea nuotteja. Alan koulutuskin on löydyttävä", Puumala kertoo.

Musiikin aineenopettajaksi Oulun yliopistosta valmistunut Puumala opiskelee paraikaa Oulun ammattikorkeakoulussa klassisen laulun musiikkipedagogiksi.

Lisäksi hän on Sibelius Akatemiassa toista vuotta laulutaiteen maisterilinjalla ja valmistuu sieltä noin vuoden päästä musiikin maisteriksi.

Tuleva tuplamaisteri on ottanut Sibelius Akatemiassa näyttelijätyön kursseja.

"Oopperoissa roolit ovat sellaisia, että lauluosuuksien lisäksi niihin sisältyy jonkin verran näyttelemistä. Painotus on musiikissa ja laulussa, mutta näytteleminen tulee siinä mukana kirsikkana kakun päälle."

Jos Suomessa mielii tehdä elantonsa laulamalla, on oltava päämäärätietoinen ja ahkera.

"Klassisessa laulussa varsinkin naisten puolella kansallinen taso on todella korkea. Välillä on yksinkertaisesti oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta haluttuja asioita tapahtuu", Puumala korostaa.

Laulajan uralla naista ajaa eteenpäin sisäinen palo ja kutsumus.

"En saa elämässä mistään muusta asiasta tällaista riemua. Lehmien kanssa työskentely on mukavaa hommaa ja hyvää vastapainoa keikkailulle, mutta laulamisesta saan täyttymyksen."