Petäjäveden Vanha Apteekki tarjoaa ihmisille ratkaisukeskeistä terapiaa
Maaseutuympäristö mahdollistaa luonnon ja eläinten monipuolisen hyödyntämisen hyvinvointi- ja terapiapalveluissa.
Johanna Niiles-Hautanen (vas.) ja Anne Niiles-Mäki hyödyntävät tarjoamassaan eläinterapiassa suomenhevosta Meno-Rallia sekä Sohvi-aasia. Kuva: Petteri KivimäkiJohanna Niiles-Hautanen ja Anne Niiles-Mäki avasivat vuodenvaihteessa Petäjävedelle hyvinvointi- ja terapiakeskus Vanhan Apteekin.
Paikaksi valikoitui Petäjäveden vanhan apteekin rakennus, heidän lapsuudenkotinsa.
”Tällaisen yrityksen perustaminen on ollut meille molemmille pitkän ajan unelma. Halusimme perustaa sen juuri tänne Petäjävedelle, sillä olemme kotiseuturakkaita ihmisiä”, Johanna Niiles-Hautanen kertoo.
Ajatus oli, ettei kaikkien palveluiden perässä tarvitse lähteä maaseudulta kaupunkiin, hän jatkaa.
”Isoäitimme piti tässä samassa talossa apteekkia vuosikymmenten ajan. Siitä tulee yrityksen nimi Vanha Apteekki”, Niiles-Mäki kertoo.
Johanna Niiles-Hautanen on ratkaisukeskeinen ja eläinavusteinen terapeutti. Koulutukseltaan hän on teologi ja valmistuu ensi kesänä psykoterapeutiksi. Hän työskentelee myös pappina Jyväskylän seurakunnassa.
Anne Niiles-Mäki on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja akkreditoitu diplomilogoterapeutti. Hän valmistuu myös yhteisöohjauksen valmentajaksi tammikuussa 2020.
Petäjäveden Vanhassa Apteekissa tarjotaan toimintamuotoa, jossa psyykkinen ja henkinen terapia tukevat ja vahvistavat toinen toisiaan.
”Ihmisen tajunnassa on psyykkinen ja henkinen ulottuvuus. Psykoterapiassa keskitytään enemmän psyykkiseen ja logoterapiassa henkiseen. Uskomme, että tällainen hoitomuoto on erittäin kokonaisvaltainen ja auttaa moninaisten ongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä”, Niiles-Mäki puntaroi.
Ratkaisukeskeinen terapia on tavoitteellista ja käytännönläheistä, kun taas logoterapia on tarkoituskeskeistä, jossa keskitytään elämän tarkoitusten pohtimiseen ja löytämiseen.
”Ne ihmiset, jotka hakeutuvat logoterapeutin vastaanotolle, ovat monesti kokeneet tarkoituksettomuutta. Esimerkiksi lähiomaisen menehtyminen tai muu traumaattinen tapahtuma voi aiheuttaa merkityksettömyyden kokemuksen”, Niiles-Mäki avaa.
Logoterapia tarjoaa filosofisen lähestymistavan elämän peruskysymyksiin.
”Nykyään moni ei ihan ymmärrä omaa paikkaansa maailmassa. Logoterapeutin kanssa yhdessä lähdetään etsimään näitä merkityksiä.”
Maaseutuympäristö mahdollistaa luonnon ja eläinten monipuolisen hyödyntämisen hyvinvointi- ja terapiapalveluissa.
Vanhan Apteekin tarjoama eläinavusteinen terapia toteutetaan Johanna Niiles-Hautasen kotona Petäjäveden Pengerjoella.
Kumpuilevien pelto- ja metsämaisemien lomassa sijaitsevassa aitauksessa odottavat Sohvi-aasi ja kilpaurheilu-uransa päättänyt iäkäs suomenhevonen Meno-Ralli.
”Eläinten myönteiset terveysvaikutukset on todennettu monissa tutkimuksissa. Ihmisten psyykelle tekee hyvää olla eläinten lähellä, joten eläinterapia soveltuu erinomaisesti erilaisten mielenterveysongelmien hoitoon”, Niiles-Hautanen sanoo.
”Eläimen läsnäolo voi myös särkeä jäätä potilaan ja terapeutin välillä”, hän huomauttaa.
Aasin ja hevosen lisäksi terapiaeläiminä voidaan käyttää Pengerjoella asustavia koiria ja kissoja.
Sisarukset uskovat vakaasti luonnon parantavaan voimaan.
”Vanha Apteekki tarjoaa terapian lisäksi matkailupalveluita ja työyhteisökoulutuksia. Kaikilla osa-alueilla maaseutumainen ympäristö ja luonto ovat keskeisessä roolissa. Tämän lisäksi Vanha Apteekki järjestää logoterapiakoulutusta yhteistyössä Viktor Frankl Institute Finlandin kanssa”, Niiles-Mäki summaa.
Pengerjoen metsä- ja jokimaisemissa järjestetään kahdenlaisia vaelluksia. Pyhiinvaellukset huipentuvat vierailuun Petäjäveden vanhassa kirkossa, maailmankuulussa Unesco-kohteessa. Aasi- ja hevosvaelluksilla pääsee kokemaan luontoelämyksiä eläinten seurasta.
”Eräs tarjoamamme vaellus on Pyhiinvaellus Petäjävedellä, joka on oikeastaan enemmänkin matka itseen”, Niiles-Mäki taustoittaa.
”Miljöö on jo itsessään elämys. Täällä voi aistia sellaista autenttista ympäristöä, jota ei valitettavasti enää monesta paikasta löydy.”
Vanhan Apteekin terapeuttien mukaan yhteiskunnallinen asenne mielenterveysongelmiin on muuttunut viime vuosina parempaan suuntaan, mutta erityisesti maaseudulla esiintyy edelleen myös vanhentuneita asenteita.
”Kaupungeissa ihmiset ajattelevat mielenterveyden vaivoja usein jo kuin mitä tahansa muuta terveysongelmaa. Jos sinulla katkeaa jalka, lähdet automaattisesti käymään lääkärissä ja hoidat asian kuntoon. Niin tietenkin täytyisi toimia myös mielenterveyden häiriötiloissa”, Niiles-Hautanen painottaa.
Niiles-Mäen mielestä psyykkisiä ja henkisiä ongelmia hävetään turhaan.
”Yhä vain asiaa halutaan peitellä ja on jopa sosiaalista painetta olla hakematta apua silloinkin, kun sitä kipeästi tarvitsisi”, hän valittelee.
Mielenterveysongelmien määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan.
”Kun tämän tyyppiset ongelmat ovat vain lisääntymään päin, erityisen tärkeää on kyetä puhumaan asioista avoimesti ja hyväksyvästi.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
