”On tärkeää, että me aikuiset voimme ottaa vastuun nuorten uupumuksesta eikä tahattomasti ainakaan lisätä heidän paineitaan.” Kuva: Rami Marjamäki
Lukion opinto-ohjaajan sohvalle istahtaa joka päivä väsynyt nuori kertomaan tarinaansa: ”Yläkouluikäisten ei todellakaan pitäisi tietää, mitä tekevät omalla tulevaisuudellaan”
Liisa Huhta kirjoitti kirjan lukiolaisten uupumuksesta, koska lukion opinto-ohjaajana hän näkee päivittäin nuorten väsymyksen. Aikuiset ovat ladanneet nuorten tulevaisuudelle kohtuuttomat paineet.
Tamperelainen Liisa Huhta on työskennellyt lähes 13 vuotta lukion opinto-ohjaajana. Hän on myös kahden nuoren äiti. Kuva: Rami MarjamäkiTyöhuoneen oranssilla sohvalla istuu päivittäin joku nuori kertomassa tarinaansa. Tekemistä on kohtuuttomasti, ahdistus kalvaa ja mitään ei saa tehtyä. Uupumuksesta huolimatta kouluun saapuu päivittäin hymyilevä nuori, joka piilottaa väsymyksen kuorensa taakse.
Näin kertoo lukion opinto-ohjaaja Liisa Huhta työpäivistään Tampereen yhteiskoulun lukiossa.
Aihe päätyi lopulta kirjaksi ”Uupuneet nuoret pärjääjät”, joka julkaistiin elokuussa 2022.
”Kotona sen sijaan saattaa asua itkuinen ja ärtynyt ihmisraunio. Vanhempainilloissa harvoin vaihdetaan näitä kokemuksia, vaikka niin monessa perheessä ne ovat arkipäivää”, Huhta avaa kirjassaan.
Vaikka nuorten uupumus nousi pintaan korona-aikana etäkoulun myötä, on ilmiö ollut olemassa jo pitkään ennen koronaa. Huhta huomasi asian, kun hän tuli töihin koulumaailmaan vuonna 2010.
”Ihmettelin sitä, miten tavoitteellisia ja kypsiä lukiolaiset ovat. Kääntöpuolena oli se, miten kuormittuneita nuoret olivat jo silloin.”
Huhta haastatteli kirjaansa varten 35 nuorta, joista valtaosa oli tyttöjä. Tyttöjen näkökulman korostuminen on luonnollista, koska suurin osa uupuneista nuorista on tyttöjä.
Kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa ei ole yhtään paikkakuntaa, jossa uupuneiden nuorien määrä ei olisi lisääntynyt. Vuonna 2021 melkein puolet lukiolaistytöistä koki uupumusasteista väsymystä ja pojista noin joka neljäs kertoi uupumisoireistaan. Eniten väsyneitä nuoria on isoissa kaupungeissa, Huhta kertoo kirjassaan.
Syitä nuorten uupumiselle ovat Huhdan mukaan yksilö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa kasvaminen ja hallitsemattomaksi käynyt informaatiotulva sekä älylaitteet. Nuoret myös tiedostavat ympäristöongelmien mittasuhteet jo varhain.
”Nuoret eivät ole muuttuneet, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. Lukioikäinen on kehitykseltään vielä aivan kesken.”
Nuoret eivät ole muuttuneet, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut.
Huhdan mukaan on kohtuutonta, että nuorten harteille on asetettu niin suuret paineet tulevaisuudesta. Keskusteluissa korostuu se, että nuorten pitäisi ratkaista ilmastonmuutoksen torjuminen ja luontokato.
”Yläkouluikäisten ei todellakaan pitäisi tietää, mitä tekevät omalla tulevaisuudellaan. Heidän pitäisi saada vain fiilistellä elämää, elää hetkessä ja miettiä, miten kohdellaan vaikkapa kavereita tasa-arvoisesti”, Huhta sanoo.
”Se on ihan höpöhöpöä, että nykynuoret olisivat hauraampia, että he olisivat jollain tavalla heikompia kestämään paineita. Nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin”, hän täydentää.
Huhdan mielestä lukiojärjestelmässä olisi parannettavaa. Ryhmäkokojen tulisi olla pienempiä ja samojen ryhmien tulisi pysyä pidemmän aikaa. Tällöin opettajilla olisi enemmän aikaa kohdata nuoria.
”Lukion opetussuunnitelman sisältöjä pitäisi myös supistaa. Vähemmälläkin tietomäärällä voisi oppia yhtä hyvin.”
Toisen vuoden opiskelija kertoo kirjassa etäkouluajastaan, että vaikka hän aikataulutti omia tekemisiään, silti koulutöihin kului melkein koko päivä. Vapaa-aika meni tehtävistä stressaamiseen.
Huhta pitää yhtenä uupumuksen syynä korkeakoulu-uudistusta, joka tuli voimaan 2020 alkaen. Uudistuksessa todistusvalinnasta tehtiin pääväylä opintoihin, eli käytännössä vähän yli puolet paikoista täytetään todistusvalinnalla. Tämä lisäsi nuorten kuormitusta ja paineita entisestään menestyä hyvin lukiossa.
”Korkeakoulu-uudistus markkinoitiin nuorille väärällä tavalla. En ole nähnyt mediassa yhtään sellaista otsikkoa, että korkeakouluihin on enemmän väyliä kuin koskaan aiemmin. Tällä tarkoitetaan ylioppilastodistusta, valintakokeita ja avointa yliopistoa. Sen sijaan todistusvalinnasta puhuttiin katastrofin ja huolen näkökulmasta.”
”Se olisi voitu uutisoida niin, että ensimmäistä kertaa lukiotutkinnosta on jotain iloa.”
Nuoret itse toivovat, että jos aikuisilla olisi aikaa kohdata ja kuunnella heitä niin koulussa kuin kotona.
”On tärkeää, että me aikuiset voimme ottaa vastuun nuorten uupumuksesta eikä tahattomasti ainakaan lisätä heidän paineitaan.”
Aina pysähtyminen ei ole silti helppoa, kun vastassa voi olla maailmantuskaa pohdiskeleva nuori, joka haluaa vetäytyä omaan nurkkaansa ja puhelimensa äärelle.
”En kuvittelekaan, että se olisi mitenkään helppoa. On haastavaa antaa nuorelle tilaa itsenäistymiselle ja kuitenkin olla saatavilla”, hän myöntää.
Tampereen yhteiskoulun lukio on ilmaisutaitopainotteinen. Taiteen voima voimaannuttaa monia nuoria.
”Yksittäiset nuoret ovat kertoneet minulle, miten esimerkiksi soitonopettaja tai valmentaja on osannut sanoa oikeat sanat oikeaan aikaan. Nuoren hätä siitä, ettei jaksa, on kuultu. On pysähdytty nuoren äärelle ja kysytty, miten sinä oikeasti voit.”
”Uupuneet nuoret pärjääjät” on Liisa Huhdan ensimmäinen itse kirjoittama kirja. Jatkoa kirjailijan uralle ei ole toistaiseksi tiedossa. Kuva: Rami MarjamäkiLue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
