Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lomariemua oman kylän rinteessä — Rautjärven koululaisista jopa kolmannes suuntaa vapaalla Konkalammelle

    Laskettelukeskus Konka Ski on vienyt talkoolaisilta viikkoja työaikaa ja monet yöunet, mutta hissijonon katsominen palkitsee.
    Jemina Mutikainen tarttuu taitavasti jo vuosikymmeniä palvelleen kapulahissin kyytiin Konkalammen hiihtokeskuksessa Rautjärvellä. Vuoroaan odottaa Pihla Peippo. Taustalla hissivahtivuorossa Reino Pajari.
    Jemina Mutikainen tarttuu taitavasti jo vuosikymmeniä palvelleen kapulahissin kyytiin Konkalammen hiihtokeskuksessa Rautjärvellä. Vuoroaan odottaa Pihla Peippo. Taustalla hissivahtivuorossa Reino Pajari. Kuva: Saara Lavi
    Konkalammeln rinteet ovat päässeet osittain jo pusikoitumaan. Lisää rinteitä yritetään saada käyttöön ensi kaudeksi.
    Konkalammeln rinteet ovat päässeet osittain jo pusikoitumaan. Lisää rinteitä yritetään saada käyttöön ensi kaudeksi. Kuva: Saara Lavi
    Jemina Mutikaisen hyppytaidonnäyte.
    Jemina Mutikaisen hyppytaidonnäyte. Kuva: Saara Lavi

    Vanha kapulahissi kiskoo punaposkisia nuoria ylös Konkalammen laskettelurinnettä Rautjärven Simpeleellä.

    Hiihtolomaviikon tiistaina laskijoita on vajaat parikymmentä, mutta ruuhkaakin on jo nähty, vakuuttavat rinteen paikalliset puuhamiehet Elmeri Piik ja Markus Kaljunen Konkalammen hiihtokeskus ry:stä.

    He ovat työtunteja laskematta taistelleet vapaaehtoisvoimin rinteet käyttökuntoon kahden epäonnisen talven hiljaiselon jälkeen.

    ”Monta kertaa jo mietin, ettei tässä ole järkeä. Että on päivät töissä ja yöt ajaa tampparia, mutta fiilis muuttui täysin, kun katsoi hissijonoa täynnä oman kylän lapsia”, Kaljunen sanoo melkein liikuttuneena.

    ”Sen takia tätä tehdään, että paikallisille lapsille olisi talvella kivaa tekemistä niin kuin itselle aikanaan”, täydentää Piik.

    Osa nuorista nauttii perinteisestä laskusta, osa koukkaa alas itse rakennetun hyppyrin kautta.

    ”Pienessä keskuksessa pystyy sallimaan omiakin rakennelmia, kunhan ne ovat turvallisia”, sanoo Kaljunen.

    Konka Skihin on myyty runsaat 60 kausikorttia. Valtaosa on paikallisten nuorten käytössä. Rinne houkuttaa etenkin kouluikäisiä, joita kunnassa asuu noin 150.

    ”Tämä siis tavoittaa noin kolmanneksen paikallisista nuorista. Meistä se on aika hyvin”, Kaljunen tuumaa.

    Työ rinteen uudelleen avaamiseksi alkoi käytännössä nollasta. Kunta vuokrasi yhdistykselle edullisesti tilat ja koneet, mutta pääomaa ei ollut juuri lainkaan, eikä sitä kunnastakaan herunut.

    ”Ehkä hekään eivät uskoneet, että rinne saadaan auki. Nyt kunnastakin on otettu yhteyttä tänne päin”, Piik kertoo.

    Tulevana sunnuntaina Konkalammella vietetään koko perheen ulkoilupäivää, jossa kunta tarjoaa rinneliput kaikille lapsille ja nuorille, yhdistys aikuisille.

    ”Hulluhan tässä piti olla, että lähti vielä yrittämään, mutta onneksi ei annettu periksi”, Kaljunen toteaa.

    Miehillä on kummallakin pitkä historia rinteiden kanssa. Ensin Konka Skitä pyöritti Kaljusen isä, sitten Piikin.

    ”Aina on oltu jotenkin mukana. Nyt vastuu on langennut meille.”

    Vanhat hissit ja lumitykit eivät tee rinteen ylläpidosta helppoa. Lumettaminen vaatii pitkän pakkasjakson, muuten se ei vesisuihkuun perustuvilla tykeillä onnistu.

    Tänä talvena luonnonlunta on onneksi tullut paljon, sillä tykitys loppui heti alkuun alueelle osuneen sähkökatkon vuoksi. Letkut jäätyivät, eikä sopivaa pakkasjaksoa enää tullut.

    Nyt miehet toivovat lumisadetta, jotta ylhäällä rinteessä näkyvä sula laikku peittyisi eikä alkaisi laajentua. Niin kausi saattaisi kestää maaliskuun lopulle.

    Toiveissa on, että ensi talveksi saataisiin hankituksi edes yksi uudenmallinen lumitykki, ja lähitulevaisuudessa vaihdettua kapulahissi sompahissiin.

    ”Niillä mentäisiin jo seuraavat kymmenen vuotta. Se olisi iso satsaus paikallisiin nuoriin”, Piik pohtii.

    Uudella tykillä kausi alkaisi aiemmin ja kestäisi pidempään. Sompahissi taas voisi houkutella lisää laskijoita myös lähikunnista. Lisäksi se mahdollistaisi rinteille ympärivuotisempaa käyttöä. Myös maastopyöräilijät voisivat nousta rinnettä ylös sompahissillä.

    Kapulahississä hissivahtia tarvitaan jatkuvasti. Hiihtolomaviikolla, kun rinne on auki joka päivä, paikallinen Lions club hoitaa hissivuorot. Muulloin hommassa vuorottelee kymmenkunta aikuista, monet laskijoiden vanhempia.

    Paikallisten nuorten menoa vanha hissi ei haittaa. ”Nopeasti siihen oppii, ja tarvittaessa vaikka pysäytetään hissi. Pääasia on, että se toimii ja rinne on auki”, Kaljunen sanoo.

    Suurin osa Suomen noin 70 laskettelukeskuksesta on yrityksiä. Noin kymmenkunta rinnettä pidetään auki talkoovoimin, arvioidaan Suomen hiihtokeskusten yhdistyksestä, johon kuuluu 62 hiihtokeskusta.

    Konkalammella on rinteiden lisäksi myös hiihtolatuja, pulkkamäki, laavu ja kahvila.

    Kahviota hoitavat vuoroviikoin paikalliset yhdistykset, jotka saavat sen tuotot itselleen. Välinevuokrauksesta vastaa paikallinen urheiluliike.

    ”Mukana on melkein koko kylä”, kiittelee Kaljunen.