Linnut tuovat pelloille väriä, ääntä ja iloa – karjanpito, varovaisuus ja luomuviljely suojelevat siivekkäitä

Niittäminen keskeltä reunoille vähentää niiton aiheuttamia poikastappioita. Kuva on lukijan ottama. Kuva: Jaana Mäkelä

Linnut tuovat maaseudun elämään väriä, ääntä ja iloa. Ensimmäisten kottaraisten ja pääskyjen saapuminen ovat kevään merkkejä ja kertovat ikiaikaisesta luonnon kiertokulusta.

Tutkimusten mukaan peltolintujen kannat ovat kuitenkin pienentyneet sekä Keski-Euroopassa että Suomessa neljän viime vuosikymmenen aikana ainakin kolmanneksella.

Moni maalaisluontoa tarkkaileva on huomannut ilmiön.

Pääsyyllisiksi näyttäisivät nousevan hyönteismyrkyt, jotka tuhoavat lintujen ruokaa eli hyönteisiä.

Erityisesti pelloilla, ojanvarsipensaikoissa ja pihapiireissä pesivät lajit ovat taantuneet, kerrotaan luonto-, maaseutu- ja metsästysjärjestöjen tekemässä Viljelmien siipiveikot -esite­vihkossa.

Taantuvia lajeja ovat esimerkiksi kiuru, peltosirkku, kuovi, töyhtöhyyppä ja pääskyt. Toisaalta jotkin pelloilta ruokaa hakevat metsässä pesivät lajit ovat runsastuneet.

Myös elinympäristöjen yksipuolistuminen on vähentänyt peltolintujen määrää. Linnut pitävät monipuolisesta maalaisympäristöstä ja harkitusta hoitamattomuudesta. Peltolohkojen pienehkö koko ja avo-ojat pensaikkoryhmineen lisäävät lintulajien määrää.

”Tärkein yksittäinen lintujen esiintymiseen vaikuttava tekijä on karja. Ulkona laitumilla ruokaileva karja on monimuotoisuudelle arvokas”, arvioi lintujärjestö Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Esimerkiksi pääskyt, kottarainen ja keltavästäräkki ovat kärsineet laiduntamisen vähenemisestä. Laidunten lisäksi harvakasvustoiset viherkesannot, niityt, heinäpellot, pientareet ja suojavyöhykkeet ovat linnuille arvokkaita elinympäristöjä.

Pienet hukka-alueet, kuten saarekkeet, kivikot ja veden vaivaamat pienkohteet kannattaa säästää sen sijaan että pyrkisi raivaamaan ne pelloksi, Lehtiniemi vinkkaa.

”Niittäminen keskeltä reunoille vähentää niiton aiheuttamia poikastappioita. Lintujen karkottamisessa etukäteen voi käyttää myös ketjuja ja puomeja”, Lehtiniemi sanoo.

Luomuviljely on tavanomaista viljelyä lintuystävällisempää. Tiloissa ja tuottajissa on kuitenkin paljon sertifikaateista riippumattomia eroja. Lehtiniemi kaipaisi tuotteisiin merkintää, joka kertoisi tuottajan satsaavan maatalousluonnon hyvinvointiin.

”Jos minulla olisi valinnanvaraa, ostaisin vain sellaisia elintarvikkeita, joiden tuotannossa on erityisesti satsattu lintujen ja muun luonnon hyvinvointiin. Ja tietenkin olen valmis myös maksamaan niistä enemmän.”