
Katso tästä, ketkä kaikki suomalaiset saavat itsenäisyyspäivän kunniamerkin
Suomen Valkoisen Ruusun suurristin saa korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen. Suomen Leijonan suurristin saavat Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja arkkipiispa Tapio Luoma.
Korkea-arvoiset kunniamerkit myönnetään tänä vuonna muun muassa korkeimman oikeuden presidentille Tatu Leppäselle, arkkipiispa Tapio Luomalle, talousvaikuttaja Sirkka Hämäläinen-Lindforsille, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle, laulaja Kaija Kokkolalle ja UPM:n toimitusjohtajalle Jussi Pesoselle. Kuva: Heikki Saukkomaa/LK, Kari Salonen, Martti Kainulainen/LK, Carolina Husu, Vesa Moilanen/LK, Jarkko SirkiTasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, on päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille yhteensä 3 703 kunniamerkkiä.
Vapaudenristin ritarikunta, jonka suurmestari tasavallan presidentti myös on, myöntää tänä itsenäisyyspäivänä 10 kunniamerkkiä.
Arvokkaimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin, saa tänä vuonna korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen.
Suomen Leijonan suurristi myönnetään arkkipiispa Tapio Luomalle ja talousvaikuttaja Sirkka Hämäläinen-Lindforsille.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin saavat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan sunnuntaina 6. joulukuuta. Kuvassa ovat Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen ja Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki. Kuva: Jaana Kankaanpää, ritarikunnan kanslia, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaSuomen Leijonan I luokan komentajamerkin saavat tieteen akateemikko Risto Nieminen ja ulkoasiainneuvokset Markku Keinänen ja Maimo Henriksson, johtava asiantuntija Liisa Talonpoika ja vuorineuvos Stig Gustavson.
3. luokan Vapaudenristin saa muun muassa MTK:n johtaja Markus Lassheikki.
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin saavat muun muassa UPM:n hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth, ulkoasiainneuvos Kare Halonen, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen, Fingridin väistyvä toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.
Suomen Leijonan komentajamerkin saavat esimerkiksi keskustan kansanedustajat Petri Honkonen ja Katri Kulmuni, näyttelijä Seela Sella, Stora Enson maajohtaja Seppo Parvi, Syken pääjohtaja Leif Schulman, oopperalaulaja Soile Isokoski, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson, Patrian hallituksen puheenjohtaja Panu Routila, kirjailija Kaari Utrio ja säveltäjä Kaj Chydenius.
2. luokan Vapaudenristin miekkoineen saavat Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnajohtaja Sakari Martimo ja eversti Juha Tammikivi. 3. luokan Vapaudenristin saavat MTK:n johtaja Markus Lassheikki, Sotainvalidi-lehden päätoimittaja Markku Honkasalo ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pirkko-Liisa Karjalainen.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin saavat esimerkiksi Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo, kiuastehtaan toimitusjohtaja Risto Harvia, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg, maanmittauslaitoksen johtaja Petri Notko ja Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Ruokaviraston markkinaosaston johtaja Marja Husu ja perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
Pro Finlandia -mitali annetaan 14 taitelijalle ja kirjailijalle tänä vuonna. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saavat muun muassa laulaja Kaija Kokkola (Kaija Koo), elokuvaohjaaja Timo Koivusalo, näyttelijä Miitta Sorvali, oopperalaulaja Jyrki Anttila sekä Tatu ja Patu -kirjojen luojat Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki saavat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim perusti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan valtionhoitajana 1919. Kunniamerkit suunnitteli hänen pyynnöstään taiteilija Akseli Gallen-Kallela.
Ritarikunta perustettiin ennen muuta ajatellen rauhanajan oloja, isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi.
Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- tai sotilasansioista, niin Suomen kansalaisille kuin ulkomaalaisillekin.
Suomen Leijonan ritarikunnan perustaja oli tasavallan presidentti Risto Ryti. Ritarikunnalla on yhteinen hallinto Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kanssa.
Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin kenraali Gustaf Mannerheimin ehdotuksen pohjalta Suomen Senaatin päätöksellä maaliskuussa 1918.
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.
2010-luvulla palkitsemisen perusteissa on huomiota kiinnitetty maanpuolustuksen käsitteen soveltamiseen laajasti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








